Mitä elämisen luksusta onkaan saada aamupuuromarjat omalta pellolta. Aurinko kypsyttää valkoisista kukista punaisia täydellisiä mansikoita. Aloitin heinäkuun jokaisen aamun pellolta marjoja keräillen aamupuuron joukkoon. Jokaiseen työpäivään tuli ripaus "luksusta". Nämä pellot ovat osa lapsuuteni maisemia. Loputtomia poutapäiviä, jolloin aurinko aina paistoi. "Täällä ihmiset kävelevät paljon lujempaa", oli entisen kemijärveläisen työkaverini toteamus pääkaupunkiseudusta verrattuna kotiseutuunsa. Ihmisillä tuntui olevan kiire. Täällä ei ole kiire. Busseja ei ole eikä tule. Verenpaine laskee ja hengitys rauhoittuu.
Tässä blogissa kuvataan ja analysoidaan millaista on muuttaa pääkaupunkiseudulta maalle ja kotiseudulle parinkymmenen kaupunkivuoden jälkeen.