Kotiseudulle

Viikko takana pitkiä päiviä ja aikaisia aamuja töissä. Ja hei, mikä ihanuus: Lauantaina saati sitten perjantai-iltana ei tarvitse enää siivota, vaan ottaa rennosti!!! 😅 Vahva suositus kotisiivouksen ulkoistamisesta kaikille, jos ruuhkavuosien keskellä ei riitä aikaa, jaksamista eikä motivaatiota kaikkeen tehdä itse. Nyt kuitenkin katsaus viikosta. 1. Työelämä - hyvin suunniteltu on kokonaan tekemättä Omaa ja mieheni työpäiviä seuratessa tulee väkisinkin mieleen, että työelämä on muuttunut entistäkin hektisemmäksi. Monena iltana ollaan istuttu puolizombeina sohvalla päivästä toipuen. Yrität vain selvitä joka suunnasta tulleista vaatimuksista jotenkuten pinnalla. Tällä viikolla fasilitoin yhden 35 hengen työkokouksen Teamsissä ja 2 hybridityöpajaa ja 2 muuta palaveria. Lopun työajan yritin suunnitella edellämainittuja ja seuraavan viikon juttuja, vastailla lukemattomiin sähköposteihin ja Teams-viesteihin, opetella käyttämään uutta Howspace -ohjelmaa ja tapellen eri tietojärjestelmien ka...

Syökö liika tyytyväisyys kehityksen niin kuin Netvisorin mainoksessa sanotaan? Tällä viikolla täytin vuosia ja aloin miettimään, onko ok olla tyytyväinen itseensä ja elämäänsä? Kaikki elämäntaito-oppaat puhuvat kiitollisuuden puolesta. Toisaalta jos olet tyytyväinen, tarkoittaako se samalla että olet luovuttanut yrittämästä enää mitään muuta? Muistan, kun joku poliitikko puhui joskus kasvuyrittämisestä ja moitti samaan aikaan kuinka suomalaiset yritykset eivät halua kasvaa ja investoida? Jäin miettimään, mikä vika siinä on jos yrittäjä tienaa hommillaan oman palkkansa ja on siihen ja työmääräänsä tyytyväinen. Eikö kasvuyrittäjyys tarkoittaisi lisää riskejä ja työtunteja, jotka ovat jostain pois?  Olen käynyt näitä tyytyväisyys/tyytymättömyys -keskusteluja myös poikieni kanssa. Meillä oli terveystarkastus, jossa pojaltani kysyttiin hänen viihtymistään koulussa. Vastasi kiertelemättä, että ei viihdy ja parasta on välitunnit. Jostain syystä lapsiin ei vetoa yht...

Miten järkevä, aikuinen ihminen voi löytää itsensä Helsingin Töölön pensaasta salakuvaamassa Englannin jalkapallomaajoukkuetta? Hyvin voi.😁 Lähdettiin syysloman viettoon kolmeksi päiväksi Helsinkiin. Samaan aikaan Olympiastadionilla pelattiin Suomi-Englanti -jalkapallopeli, johon ei valitettavasti saatu enää lippuja. Vanhempi poikani kuitenkin selvitti kätevästi tähtipelaajien hotellin ja niinpä päädyttiin kyttäämään Crowne Plazan edustalle ja takapihalle muiden fanien kanssa. 😅 Jos harkitsee oikeasti Paparazzi-uraa kannattaisi varustautua hyvällä järjestelmäkameralla ja lämpimillä vaatteilla. Myös kärsivällisyydestä ja hyvästä näöstä on hyötyä.😁 Ja siis kannattaa tsekata etukäteen, ketä ne pelaajat ovat, ketä ollaan bongaamassa.😅 Mehän tunnistettiin toki Harry Kane, Jude Bellingham ja Englannin maalivahti, mutta ne muut...? Mutta siis vähän huonommallakin valmistautumisella, hauskaa oli viettää laatuaikaa vanhemman pojan kanssa. Muu perhe hengaili Vantaalla...

Kun muutettiin tänne maalle monen kymmenen vuoden kaupungissa olon jälkeen, en oikeastaan tiennyt, mikä täällä odottaa ja mitä jäisin kaipaamaan kaupungista. Vuosien varrella olen purrut monesti hammasta, kun en ole saanut täällä valmista mustikkarahkaa tai lempikarkkejani, polkupyörä on jäätynyt kiinni ja pimeys ja talvi on tuntunut jatkuvan läpi vuoden. Nyt kun elämä on tukevasti asettunut tänne, ja vanhat muuttolaatikotkin ovat kostuneet autotallissa muuttokelvottomiksi, voin ehkä analysoida paremmin, mitä kaipaan vai kaipaanko mitään? Toki voisin edelleen ottaa ne mustikkarahkatkin tänne.😁 1. Lupausta tulevasta Siinä missä täällä suljetaan kouluja yksi toisensa jälkeen ja valot sammuvat monen pirtin ikkunasta lopullisesti, pääkaupunkiseudulla näki joka puolella nostokurkia, nousevia kerrostaloja ja hiljaisia signaaleja tulevasta. Ääntä, vilinää ja tekemisen meininkiä. Toisaalta rakastan tätä hiljaisuutta täällä, mutta tiedostan, että tulevaisuus on siellä, missä ihmisetkin.  2...