Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2021.

Maalla on tilaa hengittää

  Mitä elämisen luksusta onkaan saada aamupuuromarjat omalta pellolta. Aurinko kypsyttää valkoisista kukista punaisia täydellisiä mansikoita. Aloitin heinäkuun jokaisen aamun pellolta marjoja keräillen aamupuuron joukkoon. Jokaiseen työpäivään tuli ripaus "luksusta".  Nämä pellot ovat osa lapsuuteni maisemia. Loputtomia poutapäiviä, jolloin aurinko aina paistoi. "Täällä ihmiset kävelevät paljon lujempaa", oli entisen kemijärveläisen työkaverini toteamus pääkaupunkiseudusta verrattuna kotiseutuunsa. Ihmisillä tuntui olevan kiire. Täällä ei ole kiire. Busseja ei ole eikä tule. Verenpaine laskee ja hengitys rauhoittuu. 

Projektina uima-allas

Vantaalla meillä oli taloyhtiössä yhteinen uima-allas, jossa pihan lapset viihtyivät kesät polskien. Nyt kun muutettiin sieltä pois, vanhemman poikamme harras toive oli allas myös uudessa kodissa. Aikamme asiaa harkittuamme, päätimme kokeilla oman altaan tekoa kuivan maan mökillemme.  Päädyimme sijoittamaan altaan heti mökkimme eteen mäen päälle, jossa perustukset olivat jo valmiina. Tarkoitus oli alunperin kaivaa allasta syvemmälle, jolloin altaasta olisi tullut syvempi ja tukevampi, mutta isot kivet terassin perustuksissa haittasivat kaivuuhommaa, joten päädyimme sijoittamaan altaan kuitenkin maan päälle. Tasoitushommaa tehtiin Jinma-traktorilla ja hiekkakuormia tilattiin tähän tarkoitukseen muutamia.  Hiekan päälle laitettiin Finfoamit ja pehmusteet. Uima-altaan runko rakennettiin puusta ja eristettiin styroksilla. Sitten läpiviennit ja juhannusaattona päästiin jo Ala-Peitteen allaspussin sovittamiseen paikoilleen, joka olikin ehkä se haastavin osuus, mihin tarvittiin koko perhettä

Täällä kaikki siivoavat itse - Tervetuloa Roborock S6 Pure!

Meillä on ollut kai kymmenen vuotta käytössä sellainen luksuspalvelu kuin kotisiivous. Miten ihana on ollut saada kaksi kertaa kuussa tulla puhtaaseen kotiin, palvelu on ollut hyvää ja joustavaa, kiitos Vantaan Aholiinan! Emme varmasti olisi selvinnyt lapsiperheajan hullunmylly-vuosista ilman tätä palvelua. Lauantait eivät alkaneet ikinä sillä niuhotuksella, että nyt matot ulos ja siivotaan. J:n astmalääkärillekin oli kiva sanoa, että meidän kämppä ei ole pölyn peitossa, vaikka astma- ja allergiatilanne siltä voi näyttääkin. Toki siivousta edeltävänä iltana meillä kävi siivousmyrsky, kun siivosimme tuhat legoa, lelua ja pitkin kämppää pyöriviä tavaroita paikoilleen, mutta itse vessojen ja lavuaarien hinkkaus jäi ammattilaisille. Kun varovasti kyselin uuden kotipaikkakuntamme mahdollisuuksia kotisiivouksen suhteen, sain kuulla siskoltani, kuinka "täällä kaikki siivoavat itse". Tilanne siis oli se, että meillä oli 100 neliötä lisää tilaa, eikä yhtään vapaaehtoista siivoojaa. Me

Täällä ei ole jonoja - Kyllä maistuu

Parasta täällä muuttotappioalueella asumisessa on ehdottomasti se, että täällä ei ole jonoja. Pääkaupunkiseudulla tilanne oli aivan toinen. Lähestulkoon joka päivä seisoin jonottamassa bussia, kassaa, virkailijaa, myyjää, liikennevaloja, autoja, hissejä ja ylipäätään omaa vuoroa kaiken suhteen. Täällä en ole toistaiseksi jonottanut mitään. Ne palvelut ja tarvikkeet, joita on tarjolla, ovat tarjolla heti.  Nämä vohveliannokset saatiin torilla olevasta 4H-yrittäjän kojusta. Sitä ennen ostimme siskoni kanssa torikauppiaalta mansikoita ja herneitä. Kun istuimme ainoina asiakkaina nautiskelemaan herkuista tyhjällä torilla, kumpikin myyjätaho kävi kysäisemässä, maistuuko. En muista, että tällaista olisi tapahtunut koskaan ruuhkasuomessa, että joku olisi kiinnostunut rahojen saamisen jälkeen, maistuuko joku vai ei. Samaan aikaan toisaalta jäin miettimään, olimmeko ainoita asiakkaita sinä päivänä. Miten nämä kutistuvat palvelut saadaan pidettyä? Eikö muidenkin pitäisi tulla tänne ostamaan, jot

Täällä paska ei ole kirosana

Kun tavarat olivat lukkojen takana uudessa kodissa, lähdettiin kaaosta karkuun mökille. Aiemmin meidän mökkimatka oli 500 kilometriä ja nyt siis vain 15 km. Muutosta, kouluvuodesta ja työrupeamasta oli selvitty ja jäätiin selvästikin lomalle. Eräänä aamuna kuuntelin poikani puhelua parvelta Vantaan kaverilleen, jossa poikani selitti polveilevaan tyyliin, kuinka se eräs kirosana ei olekaan kirosana täällä. Poikani varovasti sanoi, että se peellä alkava, jonka kaveri kyllä nopeasti arvasi. Täällä ihmiset puhuvat kuulemma paskakärpäsistä ja paskasista lattioista ilman huolen häivää sanojen epäsopivuudesta. Jopa kunniallinen mummo kehoitti poikia olemaan koskematta "paskasiin" kärpäslätkiin. Uskottava se on, että täällä Pohjanmaalla paska ei ole kirosana!  Kukin aloitteli omia kesäprojektejaan. A perusti keppitehtaan. Taitavissa käsissä syntyi äidille uusi jumppakeppi viiden euron hintaan ja myyntityötä käytiin tekemässä mummolassa asti. Perheen isä alkoi työstämään mökin pihalle

Täältä tullaan Keski-Pohjanmaa: "Saa odottaa aika kauan, että pitsa tulee"

  Päädyimme järkkäilemään muuttoa niin, että minä ja lapset lähdimme jo edellisenä päivänä Keski-Pohjanmaalle rautateitse hankkimaan uuden kodin avaimet ja järjestämään muuttoa Kannuksen päässä. Illalla puolityhjällä Kannuksen asemalla oli vastassa äitini. Ajoimme uuteen kotiimme. Parasta oli kuulla ekaluokkalaisemme innostunutta Whatsapp-puhelua Vantaalle, missä hän esitteli tyhjää yläkerran huonettaan kaverilleen, jonka hyvästeli edellispäivänä "lopullisesti". Voiko ystävyyttä ylläpitää välimatkasta huolimatta? Oli ihana nähdä ensimmäistä kertaa uuden kotimme piha omenapuineen ja juhannusruusuineen. Oma alavireinen fiilis vaihtui orastavaan toiveikkuuteen. Meillä on ihana oma piha, paljon tilaa, ja kesä vasta edessä ja loma.  Minun tehtävä muutossa oli järkkäillä talkooporukkaa Kannuksen päähän. Siskoni naureskelikin, että kylläpä muuttofirmassa huokaisevat, kun näkevät paikalla tehokkaan muuttoapumme eli yhden mummon, 3 keski-ikäistä polvi- ja selkävaivaista naista, 1 vanh