Siirry pääsisältöön

"Minä söin kaikki mitä tarjottiin" - Niin muuten minäkin

Taas on kulunut monta päivää ilman ruoanlaittoa, kun reissuissa voi rauhassa shoppailla kaikki ruokansa. Kotona odottaa aina liesi ja täyttämistä vaikka oleva jääkaappi. Jos maaseudulle tulisi jossain vaiheessa Wolt, en muuttaisi sieltä koskaan pois.😁 Oikeastaan mitään muuta en tällä hetkellä kaupungista kaipaa kuin hyvää ruokaa. 

Riippusilta Kannuksessa
Meidän toinen lomalainen lähti serkkunsa harjoitusleirille Ouluun heti loman alettua. Pikkukaveri oli harjoituspäivien jälkeen niin puhki, että jaksoi lähinnä vain kertoa syöneensä kaiken oudonkin, mitä hänelle tarjottiin. Se onkin hyvä ohje elämälle. Itse, kun aikoinaan lähdin täältä maaseudulta maailmalle, vieroksuin vähän kaikenlaista "outoa" ruokaa.  Työn puitteissa on myöhemmin päässyt syömään vähän mitä vain sitkeistä kyljyksistä raakoihin kaloihin ja sienilättyihin. Jos olisin jäänyt tänne aikoinaan, mitähän söisin nykyään? 
A:n harjoitusleiri Oulussa starttasi Haukiputaan Frisbeegolf-radalta
                            

Kun toinen poikani oli pois, toinen vei minut pyöräretkelle riippusillalle, jossa he olivat käyneet retkellä aiemmin luokkakavereidensa kanssa. Olipa hieno paikka ja kiitos taas kerran koululle, lapseni oppivat täällä asioita ja paikkoja, joita itse en edes tiedä.😍 

Katseltiin joen varressa lampaita

Kun matkasin taas työreissulle Stadiin, lähdin illalla kävelemään
 Töölönlahdelle. Puistot ja ranta olivat täynnä ihmisiä kauniina kesäkuun iltana. Istuin puistonpenkille syömään jäätelöä ja katselemaan ohikulkijoita. Sähköpotkulautailijoita ja pyöräilijöitä väistellessäni mietin, miten mukava olikaan vasta edellisiltana seikkailla tyhjillä teillä poikani kanssa ilman melua ja ruuhkaa. Toisaalta siellä ei ollut penkkejä, mihin istua, eikä jäätelökioskia, mistä mitään ostaa.
Haukitaideteos Musiikkitalon edustalla


Tänään seikkailin Espoossa. Miten mukavan vihreää sielläkin. Backby:n kartanolla kuvattiin Koko Suomi leipoo -ohjelmaa samaan aikaan, kun me maalattiin taideteoksia varpailla. Mukava päivä taas tiimikavereiden kanssa kävelykierroksen käärmettä lukuun ottamatta. Juuri, kun mainitsin kollegalle, että tällä rehevöityneellä polulla on varmasti käärmeitä, yksi yksilö luikahti kollegani jalkojen vierestä.😲


Ihanaa jalkataideterapiaa😍






Tuskin maltan odottaa täällä täpötäydessä junassa, että pääsen kotiin katselemaan kukkivaa puutarhaani ja hengittämään maaseudun raikasta ilmaa.😀 Ehkäpä viikonloppuna saataisiin meidän uima-allas käyttökuntoon??? 
Koti😊


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...