Siirry pääsisältöön

Miten vaikeaa on saada itsensä liikkeelle?

Aloitin tammikuussa kuntosaliharjoittelun. Ihan oikeasti haluan kokeilla täyttää kerrankin liikuntasuositukset.😅 Pari kertaa viikossa tehokasta kuntosalitreeniä, 1 krt/vk hikispinning, 1 krt/vk vesijumppaa/juoksua uima-altaassa, kevyttä liikuskelua työmatkat ja kauppakävelyt sekä edes 1 oikea, pitkä kävelylenkki. Eikö kuulosta hyvältä suunnitelmalta?
Kiitos pakkasen ja VR:n talvenkestävyyden menetin ekan viikon salikäynnit kokonaan.😞 Toisella viikolla ehdin hätäisesti työpaikkani viereiselle kuntosalille 2 kertaa ja Uimahallin spinningissä laskin joka sekuntia, että sieltä pääsee pois. Ja ihan siskon Volvolla sinne raahauduin sen sijaan että edes kävelisin. Sen jälkeen vahvalla tahdonvoimalla mentiin kylmyyttä uhmaten vesijuoksualtaaseen. Ruskea rasvahan palaa kylmässä.😁
Kolmannella viikolla eli tällä, olen käynyt salilla kaksi kertaa. Maanantaina työt kestivät taas kerran kuuteen, eikä siis toivoakaan salille ehtimisestä. Vesijuoksuallas skipattiin, kun siskokset oli niin jäässä ja mentiin himmailemaan lämpimään altaaseen, jossa vähän yritettiin vesivoimistella, mutta epäilen kyllä ettei siitä kyllä kunto kasvanut. Sisko totesi rehelliseen tyyliinsä pomppiessani altaassa löysissä bikineissäni, että siinäpä on hallin ukoille katsomista.😁 Ehkä täytyisi satsata uuteen, vähemmän venähtäneeseen uima-asuun.😉
Varsinaisia kävelylenkkejä on tainnut tulla 3 viikon aikana kokonaista 1.🫣 Hyvänä selityksenä kylmä, lumi, pimeä, kiire ja ihan vain laiskuus. Kun katselen älykellosta käveltyjä kilometrejä, huomaan kuinka paljon liikunta on ottanut takapakkia hyvistä aikeista huolimatta. Vielä joulukuussa askelten määrä oli 65000m/kk, kun tässä kuussa olen päässyt 21 kilometriin.😔 Toisaalta pelkästään hyötyliikunnasta juna-asemalle tai kauppaan saan 10km viikossa urheilematta siis varsinaisesti yhtään.😅
Lujista aikeista on vaikea pitää kiinni. Esim. eilen työpäivä venähti taas yli viiden ja olin heittämässä salireppuani kaappiin odottamaan ensi viikkoa kunnes vilkaisin VR:n matkalla -sovellusta, mikä näytti yli kahden tunnin myöhästymistä. Siinä sitten nälkäisenä, väsyneenä ja stressaantuneena ei auttanut muu kuin kaivaa se sama salikassi komerosta uudestaan esiin, vaikka olisin niin paljon mieluummin mennyt vaikka siideriä kittaamaan jonnekin.😁 

Hyvän treenin jälkeen vielä nälkäisempänä ja juna vielä pidempään myöhässä tosin eksyin taas kerran Hesburgeriin.🤭 Liekö tarvisin jonkun personal trailerin vai olenko vain toivoton tapaus? Kotiin saavuin yhdeksältä illalla. Pitkä työpäivä🙄
Nyt alkoi periaatteessa vapaa viikonloppu, joten voisin aikatauluttaa lenkin huomisaamuun.🤔 Ehkä sitä ennen kuitenkin yksi perjantaitölkki.😅 Kaiken lisäksi olen viikon äänikirjana lueskellut tätä kirjaa. Ehkä ei ole Martelan opit menneet suoraan käytäntöön.🤣

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...