Siirry pääsisältöön

Miten vaikeaa on saada itsensä liikkeelle?

Aloitin tammikuussa kuntosaliharjoittelun. Ihan oikeasti haluan kokeilla täyttää kerrankin liikuntasuositukset.😅 Pari kertaa viikossa tehokasta kuntosalitreeniä, 1 krt/vk hikispinning, 1 krt/vk vesijumppaa/juoksua uima-altaassa, kevyttä liikuskelua työmatkat ja kauppakävelyt sekä edes 1 oikea, pitkä kävelylenkki. Eikö kuulosta hyvältä suunnitelmalta?
Kiitos pakkasen ja VR:n talvenkestävyyden menetin ekan viikon salikäynnit kokonaan.😞 Toisella viikolla ehdin hätäisesti työpaikkani viereiselle kuntosalille 2 kertaa ja Uimahallin spinningissä laskin joka sekuntia, että sieltä pääsee pois. Ja ihan siskon Volvolla sinne raahauduin sen sijaan että edes kävelisin. Sen jälkeen vahvalla tahdonvoimalla mentiin kylmyyttä uhmaten vesijuoksualtaaseen. Ruskea rasvahan palaa kylmässä.😁
Kolmannella viikolla eli tällä, olen käynyt salilla kaksi kertaa. Maanantaina työt kestivät taas kerran kuuteen, eikä siis toivoakaan salille ehtimisestä. Vesijuoksuallas skipattiin, kun siskokset oli niin jäässä ja mentiin himmailemaan lämpimään altaaseen, jossa vähän yritettiin vesivoimistella, mutta epäilen kyllä ettei siitä kyllä kunto kasvanut. Sisko totesi rehelliseen tyyliinsä pomppiessani altaassa löysissä bikineissäni, että siinäpä on hallin ukoille katsomista.😁 Ehkä täytyisi satsata uuteen, vähemmän venähtäneeseen uima-asuun.😉
Varsinaisia kävelylenkkejä on tainnut tulla 3 viikon aikana kokonaista 1.🫣 Hyvänä selityksenä kylmä, lumi, pimeä, kiire ja ihan vain laiskuus. Kun katselen älykellosta käveltyjä kilometrejä, huomaan kuinka paljon liikunta on ottanut takapakkia hyvistä aikeista huolimatta. Vielä joulukuussa askelten määrä oli 65000m/kk, kun tässä kuussa olen päässyt 21 kilometriin.😔 Toisaalta pelkästään hyötyliikunnasta juna-asemalle tai kauppaan saan 10km viikossa urheilematta siis varsinaisesti yhtään.😅
Lujista aikeista on vaikea pitää kiinni. Esim. eilen työpäivä venähti taas yli viiden ja olin heittämässä salireppuani kaappiin odottamaan ensi viikkoa kunnes vilkaisin VR:n matkalla -sovellusta, mikä näytti yli kahden tunnin myöhästymistä. Siinä sitten nälkäisenä, väsyneenä ja stressaantuneena ei auttanut muu kuin kaivaa se sama salikassi komerosta uudestaan esiin, vaikka olisin niin paljon mieluummin mennyt vaikka siideriä kittaamaan jonnekin.😁 

Hyvän treenin jälkeen vielä nälkäisempänä ja juna vielä pidempään myöhässä tosin eksyin taas kerran Hesburgeriin.🤭 Liekö tarvisin jonkun personal trailerin vai olenko vain toivoton tapaus? Kotiin saavuin yhdeksältä illalla. Pitkä työpäivä🙄
Nyt alkoi periaatteessa vapaa viikonloppu, joten voisin aikatauluttaa lenkin huomisaamuun.🤔 Ehkä sitä ennen kuitenkin yksi perjantaitölkki.😅 Kaiken lisäksi olen viikon äänikirjana lueskellut tätä kirjaa. Ehkä ei ole Martelan opit menneet suoraan käytäntöön.🤣

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...