Siirry pääsisältöön

12-vuotiaan synttärihulinaa - "Kunhan on limua, sipsejä ja karkkeja"

12-vuotiaan sielunmaisemaan on hankala pureutua. Pikkukaveri on samaan aikaan älyttömän pieni, rakastaa pehmolelujaan, touhaa askartelujen kanssa, tykkää kakkavitseistä ja heittelee kotiin tullessaan huolettomasti eteisen lattialle ulkovaatteet, kengät ja reput kuten kaverinsakin. Sitten toisaalta sama kaveri ramppaa monta kertaa päivässä suihkussa, huolehtii että tukka on "mintissä", eikä "pieruverkkareita" voi käyttää edes kotona. 


Ostin poitsulle lahjaksi uudet Jordanit, Niken housut, Panda-asun ja jalkapallokansion. Muuten pikkukaveri sai enimmäkseen jalkapalloon liittyviä kamoja, kuten Real Madridin palapelin, polvituen, kipugeeliä, makujuomapullon, Litmasen paidan ja hajusteita. Niin ja kavereilta puristeluleluja ja serkultaan kakkapökäleen käärittynä pariin kymmeneen pakkaukseen. 😁 Saatiinkin sitten hauskaa huvia, kun kakkapökäle lensi ensin kattoon, eikä sitä saatu sieltä alas edes luudanvarrella huitoen. Sitten se lensi mummon olkapäälle ja Tarja-tädille tarkoitettuun teekuppiin. Niin ja Niina-serkun jalan alle. 😂 Ja olihan se säikyttelemässä myös vessassakin. 



Kakkuna oli tänä vuonna hyvin tavallinen toivekakku. Ihan vain tavis-kermakakku Daimilla. Ja vieraina ihan vain isovanhemmat ja tädit lapsineen. Hulinaa ja melskettä riitti silti. 





Piti kerätä viimeisinkin joulu tällä viikolla pois, mutta näytin unohtaneen vielä jouluverhot olkkariin. Olli tuumasi, että menisikö vielä seuraavaan jouluun.😂


Perjantaina pidettiin kaverisynttärit, jonn tuli A:n 8 luokka- ja joukkuekaveria. Kun tiedustelin, mitä tarjotaan, niin oikeastaan mitään muuta vaatimusta ei ollut kuin, että "kunhan on simua, sipsejä ja karkkeja". Niitä sitten ainakin oli. 😁



Pidin perjantain tasausvapaana ja ehdin peräti leipoa juhliin pullia ja mokkapaloja pitkästä aikaa ennen kuin talo täyttyi nuorista miehistä. 😅 Piilonen tuntui olevan edelleen se hauskin juttu. Kun porukat alkoivat lähteä seitsemän aikaan, kun vanhemmat tulivat hakemaan meidän synttärisankari oli edelleen piilossa komerossa. Jostain syystä kaverit eivät ihan kaikkia kaappeja kehdanneet lähteä koluamaan. 🙈 Pöydässä kaverit kisailivat, kuka saa mahtumaan eniten sipsejä suuhunsa. Taisi mennä parikymmentä tai jotain.  Tänään uusi piiloskierros isompien serkkujen kanssa, mutta sipsikisaa ei onneksi otettu. 😁


Muuten synttäreistä siis selvitty tänäkin vuonna ja koko viikonlopusta. Eilen oltiin päivä siellä jääkylmässä pallohallissa Kalajoella, missä poikien talvisarjaa pelataan. Kaksi voittoa ja tasuri. 😍 Ihana, kun ihan kohta tulee kevät ja kesä ja päästään kesäaurinkoon viherkenttien reunalle kannustamaan. Huomenna on maanantai ja työelämä taas kutsuu meitä ja kouluarki. 😊




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...