Siirry pääsisältöön

Meidän joulua mökillä 2023

Viikko takana joulun viettoa täällä lumen ja pimeyden keskellä. Ensimmäiset kaksi päivää aurattiin ja kolattiin sekä viriteltiin kuuseen ja puskiin jouluvaloja. Ja loput päivät onkin vain chillailtu.😁
Jouluaattona kuvattiin jo perinteeksi muodostunut uikkarivideo ja siis en suostunut tälläkään kertaa juoksemaan bikineissä kovin kauaksi saunasta, mutta pojat toki haastoivat itsensä juoksemalla ja laskemalla pellolle asti. 😁
Meidän Real Madridin piparistadionista tuli hieno. Suomi vastaan Argentiina.🤩 Toisena päivänä tehtiin kaavat ja piparit ja toisena kasattiin ja koristeltiin.😅 Siinäpä se meidän joululeivonta taisi ollakin.
Aattona käytiin isäni ja tätieni haudoilla. Illalla mentiin viettämään perinteistä jouluaaton iltaa mummolaan. 

Mukana menossa oli äiti ja 3 siskoani siippoineen ja kaikkine lapsineen.😍 Pukkia saatiin tänä vuonna vähän odottaa, mutta tulihan hän sieltä.😄

Lahjashowta, niiden ihastelua, seurustelua ja kahvittelua myöhään yöhön. Joulupäivänä jatkettiin sukujoulua joulusählymatsilla ja jalkapallolla mummolan pihassa.😁
Tosin naiset taisivat ulkoistaa tämän "työn" lapsille ja karata leppoisalle kävelylenkille ja kahden tunnin tunnelmasaunaan siskoni tynnyriin.😅 Eihän siinä hirveästi järkeä ole lämmittää saunaa samaan aikaan ja pitää ovea auki pakkaseen, mutta siis tällä "hoidolla" kuulee kylän ja siskojen kuulumiset, hyviä vinkkejä presidentinvaaleihin ja saa seuraavana yönä suonenvedon.🤣
Mitäs muuta? Hengailua näissä lumisissa maisemissa ja perheen kanssa pelailua ja mäen laskua.
Ja vähän puuhommaakin tehtiin ja raahattiin puukuorma kotiin odottamaan tammikuun jättipakkasia. Pörssisähkön jättihintoja taas odotellessa ja pakkasen kiristyessä❄️
Mummot ja pappa kävivät meidän joulua katsomassa.😊
Joutilaat päivät ovat oikeasti kuluneet ihan vain takkatulen ääressä palapeliä kooten. Tänään tosin leivottiin 3 peltillistä marenkeja ja vähän torttujakin ja juustosarvia, kun vieraita oli tulossa.😊
Äsken kuvattiin myös Mummo lipsahtaa -trilogian kolmas osa, joka odottaa toistaiseksi editointia. Isosiskoni kielsi lataamasta enää yhtään ko. videota Facebookiin. Äidin mummokaverit ovat kyselleet viimeiset puoli vuotta murtuneiden luiden perään sen viimeisen mustikkavideon jälkeen. Ehkäpä kokeillaan vielä kerta kiellon päälle.😇 Miten hauskaa meillä oli taas vaihtaa A:n ja mummon vaatteita keskenään. Ja kyllä oli lumesta märkänä kaikkien vaatteet.🤣
Huomenna on jo uuden vuoden aatto. Täytyy asettaa tavoitteet ensi vuodelle ja kerrata, mitä tänä vuonna onkaan tullut tehtyä. Ompa jäänyt lukematta toistaiseksi ne kehonrakennusopppaatkin. Ihanko oikeasti minun tarvitsee mennä heti 2.1. kuntosalille.🥵 No mutta siitä ensi postauksessa ja istuskelen nytkin tässä toinen käsi Kokis-lasilla ja toinen suklaarasiassa.😅 Menestyksekästä uutta vuotta sinulle!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...