Siskoni kertoi vinkkinä heti tänne muutettuamme, että "täällä ei sitten pärjää ilman nastakenkiä". Ihan oikeassa oli. Muita juttuja onkin sitten saanut opetella vähän kantapään kautta. Tässäpä muutamat keskeisimmät asiat, mitä olen oppinut kaupunkivuosien jälkeen.
1. Lumilinko, mönkkäri lumityöntimellä, lumikola, lumilapio ja harjat joka ovelle
Me ollaan ostettu tänne muuton jälkeen tuo mönkkäri auraosalla sekä kunnon lumikola ja pari harjaakin niille oville. Kun pihat ja ajotiet ovat pitkiä, niiden kolaaminen lihasvoimin kestää oikeasti tunteja, eikä mistään löydy taloyhtiön miehiä, jotka homman sukkelasti hoitaisivat traktoreillaan. 😁 Pieni ongelma vain, että mökkitiet ovat vielä pahemmassa kunnossa, joten mönkkäri on säilössä siellä, eikä täällä siis ole pihalla kuin ne kolat ja lumilapiot. Jos voitettaisiin lotossa, hankittaisiin se lumilinko.
2. Polkupyörät talviteloille ja autot kaikille yli 18-vuotiaille
Talvipyöräily täällä ei onnistu teiden kunnossapidon ja pyöräteiden puuttumisen takia. Niin ja ne katuvalotkin olisivat kivat. Jos asuttaisiin meidän työkaupungissa, talvipyöräilyssä ei useimmiten olisi mitään ongelmaa, eikä kävelyssäkään. Kun täällä päässä kahlaa pimeillä auraamattomilla ja hiekoittamattomilla teillä, tulee vain mieleen että ainoa järkevän ihmisen selviytymiskeino olisi auto. Itse en ole siihen kuitenkaan vielä lähtenyt, vaan satsannut niihin Kuomiin (joilla voi kahlata) ja nastakengiin (joilla luistellaan).
3. Heijastinliivit tai heijastinvaljaat
Nämäkin jouduin ostamaan itselleni, kun tänne muutettiin.😅Ei varmasti trendikkäintä, mutta ajaa asiansa. Ulkona on pilkkopimeää, ja puolet taajaman katuvaloista on rikki, jos niitä siis on ollenkaan. Ja kaikki ajavat niillä autoillaan lujaa.
4. Kerran viikossa markettiin hamstraamaan ihan kaikkea
Kun liikkuminen on haastavaa ja aika kortilla, niin on ollut pakko opetella tyyli käydä kaupassa harvemmin ja ostaa kerralla enemmän. Ei ole koskaan jaksettu tehdä ostoslistaa ja se tarkoittaa sitä, että ostoskärryyn nakataan kaikkea mahdollista. Kaupungissa tuli käytyä joka päivä kaupassa katsellen vain sen päivän sapuskat. Tämä tarkoittaa isompaa keittiötä ja isompia kaappeja, mihin mahtuu ne 10 muro- ja kahvipakettia. 😂
5. Ne nastakengät
Tänään olisin taas kuollut ilman niitä, kun kaupasta vanhimman lapseni kanssa roudattiin kävellen ostoskasseja. Jos rehellisiä ollaan, niin inhoan niitä ääntä pitäviä kenkiä, jotka hakkaavat kauppojen lattiatkin varmasti hajalle, enkä niitä jalkoihini laita ellei ole ihan pakko. Ja aika usein on. Meidän päädyssä ei selviä kilometrin matkasta juna-asemalle ilman niitä, mutta työkaupungissa ne ovat enemmän kuin nolot, kun kadut on hiekoitettu ja/tai suolattu täysin. Parasta olisi varmasti jonkinlaiset irroitettavat nastat, jos niiden kanssa jaksaisi ja ehtisi aamuisin puljaamaan. 😫
6. Oikeanlainen asenne
Tätä olen saanut opetella kaikista eniten tänne muutettua. Jos joillekin jutuille ei voi mitään, niin mitä jos vain katselisi sen jään sijaan kaunista taivaanrantaa. Rakastan katsella kauniita luonnon juttuja täällä, niitä tähtiä taivaalla, jäähiutaleiden piirtämiä kuvia ikkunoissa, valkoista ja puhdasta koskematonta lunta. Kun varaan aamukävelyihin juna-asemalle 10 minuuttia enemmän aikaa, voin vaikka "hiihtää" sinne minimivauhtia. Seuraava metro ei tule 3 minuutin päästä jos myöhästyn, mutta pääsen tarvittaessa töihin myös bussilla. Ehkä eniten opettelua on ollut tässä hengittämisessä ja hidastamisessa. Mitä pahimmillaan voi tapahtua, kun jättää pihan kolaamatta? Ei mitään. Paitsi että siskoni patisteli viime viikon lumisateiden jäljiltä nyt rivakasti vain tarttumaan lapioon.😅 Ei jaksettu. K hoiteli pihaa sitten aamulla vain sen verran, että siitä auton sai maantielle. 😂 Ja nythän ongelma on poistunut ja pihalla on luistinrata.
Mitä muuta tällä viikolla? Tänään käytiin mummolassa syömässä poikien mielestä maailman parhaita lihapullia ja pelaamassa Afrikan tähti -muistipeliä ja Sikaa. En jaksanut kokea huonoa omaa tuntoa näiden vanhojen mummola-pelien pelaamisesta, vaikka Turun kaupunki veisi lapsilta kaikki perinnepelit pois. Mummo ei ollut kuullutkaan näistä "ongelmista" ja hauskaa meillä oli taas. Pojat katselivat lähinnä sitä, miksi Musta Petteri polttaa sikaria kuten myös Maanviljelijäperheen isä heinäpellolla.😯 Varmasti mennyttä maailmaa, mutta ehkäpä mummon kaikki lapsenlapset muistavat nämä kivat hetket yhdessä mummon kanssa ennemmin kuin arveluttavat hahmot peleissä.
Töissä olen päässyt pureutumaan parikymppisen nuoren opiskelijamiehen ajatusmaailmaan. Ehkäpä minullekin tulee hyvää saada töihin vähän erilaista perspektiiviä, kun selittelen kaiket päivät opiskelijalle, mihin nämä kaikki palaverit liittyvät ja mitä järkeä niissä on.😅 Ai niin ja eilen sain viimein valmiiksi tuotekehitystyön ammattitutkintoni näytöt. 😍 Enää puolen tunnin esitelmä arviointikeskusteluun ja sitten odottamaan papereita. 😊 Ainakin yksi juttu minun tämän vuoden tavoitelistalta on tehty -done.
A oli eilen ensimmäistä kertaa ikinä yökylässä kaverinsa luona ja laitoin hänelle kuvan omista nalleistaan hyvän yön toivotukseksi. Sain takaisin varsin pimeän kuvan puolen yön aikaan, mutta sehän riitti, että hengissä ollaan ja hauskaa oli. 😁
Tänään oli jo paljon valoisempi päivä kuin pitkään aikaan. Vielä neljän aikaan ei ollut pilkkopimeä. Lähestyvä kevät? 😍 Valoisempia päiviä myös sinne!
Kommentit
Lähetä kommentti