Siirry pääsisältöön

Kadoksissa oleva työmotivaatio kesäloman jälkeen

Oletko sinä täynnä virtaa ja innostusta työhön loman jälkeen? Itse taidan kuulua on-off -ihmisiin, jonka off-kytkin on nyt jäänyt päälle. Kävin oikeasti jopa eläkeote-sivuilla katsomassa kuinka paljon eläkettä on kertynyt. Tarkalleen 1240 euroa/kk, millä ei vielä elämää laiteta risaiseksi. 😂 Sivustosta innostuneena kävin kuitenkin kokeilemassa eläkelaskuria. Ajattelin siis, että laskuri toimisi niin, että se kertoisi summan minkä saisin jos jäisin eläkkeelle vaikkapa neljän vuoden päästä. Kun kerroin syntymäaikani laskuri kuitenkin kertoi tylysti, että aikaisin mahdollisuus jäädä eläkkeelle on 1.2.2043, jos jäisin eläkkeelle 66-vuotiaana, mikä on virallinen eläikäni. Jos malttaisin jäädä vasta 1.11.2046 70-vuotiaana, saisin eläkettä 3080 euroa kuussa. 😕 Yritin säätää laskuria sinne neljän vuoden päähän, ja se kertoi, että aikaisin aika on tosiaan 1.2.2043.💩


Enemmän kuin noista tulevista eläkkeellejäämispäivistä, olisin huolissani tästä motivaation puutteesta. Minähän olen aina rakastanut tehdä töitä, enkä ole ikinä edes lotonnut saati osallistunut niihin keskusteluihin, "mitä tekisit, jos voittaisit lotossa 10 miljoonaa". Työkaverini antoi minulle lahjaksi projektimme loppuessa mukin, jossa lukee, ettei tarvitse huolestua, kun "kaikki on jo vituillaan". En ole uskaltanut ottaa sitä töissä käyttöön, koska enhän ajattele niin. Nyt mietin ensimmäistä kertaa mukin pesua ja käyttöönottoa. 😁 Tällä viikolla 3 työkaveriani ovat erikseen kertoneet, kuinka heidän oma työmotivaationsa on nolla-tasolla. Jatkuvat organisaatiomuutokset ja epävarmuus tulevasta ovat tappaneet kai kaikkien ilon ja täältä on hankala nousta. Jotain hauskaa täytyisi varmastikin keksiä. Kuulun työpaikkamme huvitoimikuntaan ja sen toimintaa täytyy todellakin alkaa virittelemään tulevan syksyn pimeyteen. 😍


Jos töihin meno on takunnut, olen hukuttanut murheeni vadelmapuskiin ja poikien jalkapallopeleihin. Viikon sisällä on käyty pelireissuilla Vaasassa, Pietarsaaressa ja Jyväskylässä. Ja loput vapaa-ajasta olen poiminut vadelmia ja kuunnellut äänikirjahömppää kuulokkeista ja yrittänyt unohtaa ne 8 tuntia päivästä. 


En ihmettele, miten liikkumattomat ihmiset kärsivät paljon masennuksesta. Nyt kun en ole päässyt harrastamaan kunnon urheilua moneen vuoteen, huomaan että pää kaipaisi todellakin kunnon tuuletusta. Jyväskylässä katseltiin iloista Peukku-penkkiä, missä tyypit vetivät aineita, kuuntelivat musaa ja viettivät aikaa porukassa. 


Kyselin tekoälyltä konkreettisia työkaluja työmotivaation lisäämiseen tiimille ja tekoäly ehdotti tekemään motivaatiokartan, mihin listataan, mikä innostaa ja mikä syö energiaa. Toisena ehdotuksena on pitää retrospektiivi, missä pysähdytään pohtimaan, mikä sujuu hyvin ja mitä voisi parantaa. Kolmas ehdotus on lisätä kokeilukulttuuria ja toteuttaa lyhyitä sprinttejä, mitkä antaisivat jatkuvaa palautetta ja tukisivat oppimista. Ei varmasti huonoja ideoita??? 


Olipa mukava viikonloppu Jyväskylässä poikien joukkueen turnauksessa. Saatiin viettää luksusviikonloppu kahdestaan mieheni kanssa hotellissa toki päivät otteluissa ja autokuskeina, mutta illalla istuttiin pitkästä aikaa hotellin aulabaarissa kahdestaan.😊 Verso-hotellissa oli kiva, tasokas aamupala. Itse haudutettua, hidasta teetä, tuoreita mustikoita ja jugurtteja, leipäjuustoa ja lakkahilloa, tilattavaa munakasta ja mustikkamehua. Käytiinpä pelireissulla tsekkaamassa Pandan tehtaanmyymäläkin. 




Synkissä motivaatiofiiliksissä olen jotenkin ammentanut voimaa Kuumaa biisistä Luotan tulevaan. Miten sinä olet tsempannut itseäsi joka aamu heräämään töihin hyvällä asenteella?

"Oon ollu tosi surullinen
Mutta tänään
Mä luotan tulevaan
Ei pimeys oo lopullinen
Vaik se koittaakin satuttaa
Niin mä luotan tulevaan
Joo mä luotan tulevaan
Hetken mä meinasin melkeen jo luovuttaa
Mutta nyt kun mä katselen kaupungin lamppuja
Ne syttyy..."
(Johannes Brotherus)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...