Nivelrikko osa 9: Leikkausaika missä olet?

Toukokuisen päiväkäynnin jälkeen tekonivelpoliklinikalta ei ole kuulunut yhtään mitään. Jääkaapissani on edelleen se leikkaushoitajan antama purkki juotavaksi taksissa ennen leikkaukseen saapumista. Kesäloma, jota viivytin leikkauskutsua odotellessa tuli ja meni. Tyhjäksi jättämäni työkalenteri on alkanut täyttyä. Jalkani on vähintään yhtä huono kuin toukokuussa. Ja lukaisinpa Terveyskylän tekonivelleikkauspotilaan hoitopolunkin loppuun ja tsekkasin Omakannasta, mitä kirurgi oli kirjoittanut potilastietoihinsa toukokuussa. Käyntiähän luvattiin silloin kesäkuun lopulle. 

Toinen polvi on, kuten kuvassa näkyy vääntynyt vinoon ja näyttää pahemmalta päivä päivältä. Kirurgi oli kuitenkin kirjoittanut tekstiinsä, että "nuori ja hyvin kävelevä potilas". En tiedä sitten, minkälaisia ne muut potilaat ovat. Toki, jos hoitojonossa arvotaan, tarviiko uutta tekoniveltä nuori ja hyvin kävelevä potilas tai kenties 80-vuotias rollaattorivanhus, epäilemättä jononhoitaja priorisoi rollaattorivanhuksen. Työkaveri tokaisi tähän, että miksi et mennyt polille rollaattorilla tai kontaten??? Sanopa muuta. 

Pomoni pyysi soittelemaan tällä viikolla sinne poliklinikalle, olisiko mitään tietoa onko leikkausaika nyt alkusyksystä tai loppusyksystä, joten tartuin tuumasta toimeen. Ehkäpä 7 soittokerran ja kahden takaisinsoittopyynnön jälkeen sain ihmisen puhelimeen. 😊 Hän kertoi, että ajat 12.9. asti ovat täytetty ja sen jälkeisistä ei ole tietoa. Kertoi kuitenkin, että koska olen kakkosjonossa, aika saapunee syksyn kuluessa. 😍 Jatketaan siis odottelua, mitä on tehty jo reilut kaksi vuotta. 

Kävin odotellessani lukemassa digihoitopolun loppuun. Lopussa oli mielenkiintoinen tieto, jota en ennestään tiennyt, että tekonivelleikkauksen jälkeen minun tulee pistää 2-4 viikkoa mahapistoksia neulalla vähentämään veritulppariskiä. Tästä olen enemmän tai vähemmän kauhuissani. Tekstissä ei lukenut, että voi olla, vaan, että sinulle kirjoitetaan resepti ja sivustolla oli kuvalliset ohjeet, kuinka neula isketään mahaläskiin ja painetaan mäntä sisään. 😕Olen neulakammoinen ja hädin tuskin pystyn istumaan tuolilla, kun joku muu pistää minua, mutta että potilas itse pistää.😱 Näin mielessäni itseni hikisin käsin sen piikin kanssa kotona keräämässä rohkeutta tähän. Toki jos niistä kipulääkkeistä pää on jo valmiiksi sekaisin, voi olla että rohkeuskin on lisääntynyt. Toki siinä sitten on riski pistää neula jonnekin ihan muualle. 🙈 Kävin mielessäni, että josko insinöörimieheni tai meidän koululaiset hoitaisi homman. Tämä tuntui vielä pelottavammalta kuin itse pistäminen.😁

Töissä avasin tästä keskustelun, mitä sote-alan kollegani tästä ovat mieltä. Yksi jos toinen kertoi pistäneensä vastaavia pikkejä itselleen synnytysten ja operaatioiden jälkeen. Yksi muisteli, että pistäminen liittyisi lihavuuteen tai korkeaan ikään. Toinen arvioi, että tästä on tullut uudet hoitosuositukset. Kolmas kysyi tekoälyltä, joka myönsi piikin olevan tarpeen kaikille. Mutta missä ihmeessä on verta ohentavat Primaspanit ja Aspiriinit, mitä ennen potilaille syötettiin??? Entä, missä on kotisairaanhoito, joka hoitaisi homman, jos se kerta on aivan pakko? Mutta että yksityiskohtaiset ohjeet, miten pistät itse itsellesi lääkepökkyrässä näitä pistoksia leikkauksen jälkeen??? Apua!!! Mietin jo, että jos jossain olisi painoraja, jolla piikitykseltä välttyisi, tulisipa  motivaatiota eri lailla laihduttamiseen. Työkaveri tosin sanoi, että sehän voi olla vain haitaksi ja vaikeuttaa piikitystä. Kuulemma, jos sinulla on selkeä läskimakkara vyöräröllä, piikitys on helpompaa. 😨

Tämän shokeeraavan piikitysuutisen jälkeen kyseinen hoitopolku kertoi, miten voin harrastaa seksiä heti leikkauksen jälkeen, ilman että tekonivel lähtee paikaltaan. Portaalissa oli ainakin 7 kuvaa, miten harrastat 7 asennossa seksiä. Tokoniveljalka oli merkitty kuviin sahalaidalla. Ehkä olen vähän outo ja omituinen, mutta itselle ei varmastikaan tulisi mieleenkään sairaalapedillä lääkepökkyrässä harrastaa seksiä uusi tekonivel naksuen ja haava verta tirskuen.???? Tietysti, jos olisin seksityöntekijä, mutta kai heilläkin on jonkinlaiset sairauslomat???

Edelleen siis täällä odotetaan leikkauskutsua ja sitä päivää, että pääsisi vaikka lenkille. Siihen asti hitaasti ja ontuen etenemistä sen verran kun on aivan pakko. Onneksi vielä on pitkään pyöräilykelit. Siitä tulikin mieleen, että vieläköhän päästään siskon kanssa spinningiin vai mitähän liikuntaa tässä keksisi alkusyksyyn, kun marja-ajasta selvitään? Tällä viikolla alkoi siis työt ja koulut. Keskiviikkoiltana oli isompien sarjapeli kotikentällä ja lauantaina pienempien Seinäjoella. Sainpa Nurmon tekonurmen viereen myös ystäväni Katin, joka edelleen asuu vanhassa opiskelukaupungissamme. Kiva oli nähdä pikaisestikin. 😍Eilen illalla sitten käytiin pitkiä keskusteluja reippaan häviön jälkeen, mikä meni pieleen ja miten tästä noustaan taas huomiseksi, jolloin matkataan joukkueen kanssa Vaasaan. Häviötä piristi eilen tosin pitsabuffetti, jossa seinällä luki kuinka "tärkeintä ei ole voitto, vaan pizza". 😁

Aiempia postauksiani nivelrikosta:

https://kotiseudulle.blogspot.com/2025/05/nivelrikko-osa-8-liian-hyvakuntoinen.html

https://kotiseudulle.blogspot.com/2025/05/nivelrikko-osa-7-leikkauskelpoinen.html

https://kotiseudulle.blogspot.com/2025/03/nivelrikko-osa-7-ei-taalla-ikina-ole.html

https://kotiseudulle.blogspot.com/2025/01/nivelrikko-osa-6-aikaasi-ei-voi.html

https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/09/nivelrikko-osa-5-potilas-lievasti.html

https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/04/nivelrikko-osa-nelja-yhden-pistoksen.html

https://kotiseudulle.blogspot.com/2023/09/nivelrikko-nelikymppisena.html