Siirry pääsisältöön

Verkkoshoppailua, pakettikävelyjä, duunipohdintaa, jouluvalmisteluja ja "Let them" -teoriaa

Mitä tekee mies, jolla on vapaapäivä töistä? Lähtee harrastamaan tai rassaamaan jotain "omaa projektia". Mitä tekee nainen, jolla on vapaapäivä töistä? Siivoaa tietenkin ja laittaa joulua perheelle. 😁 Pidin tänään tasausvapaan töistä, raivasin tasoilta läjäpäin tavaraa ja roskaa terassille "odottamaan kierrätystä" tai varastoon odottamaan sitä päivää, että ehdin/jaksan alkaa siivota sitä. Kaivelin rojujen tilalle jouluverhot, joulukuuset, kynttilät, tontut, koristeet jne. J:n tekemä aulan biljardipöytä sai joulukoristelun. Lähdetään taas joulun viettoon mökille, joten ehditään nautiskella täällä kotona muutama viikko jouluvaloista. 😍

Tämän vuoden joulukoristelua

Virittelin tänään ensimmäistä kertaa jouluvalot meidän portaikkoon. Minusta ihan kivat ja A tykkäsi niistä myös, kun äiti oli laittanut poikansa "olohuoneeseen" valot. 😂 Portaiden takana on A:n suosikkilöhöilypaikka, koska sohvan parhaat paikat ovat aina varatut ja yläkerran omaan huoneeseen ei jaksa kiivetä. Vieraspatja ja jalkapalloleirille ostettu taittopatja takaa kivan "yksityissohvan". 

Porraskaidevalot ja A:n patjamaja takana

Lunta täällä ei ole nyt reiluun viikkoon näkynyt ja tiet ovat sulaneet. Viime viikonloppuna shoppailin urakalla Black Week -tarjouksia verkkokaupasta ja paketteja alkoi kolahdella joka päivä, jolloin sain pakollisen kävelylenkin kylän postiautomaateilla. Keskimääräiset askeleet passiivisessa etätyössä kotona + 1 kävelylenkki postiautomaatille tekee n. 7000 askelta, mikä alkaa kohtuullisen kivuttomasti jo onnistua tekoniveljalalla. Yritän ensi vuoden puolella nostaa askelmäärää 10 000:een. Tänään olen siivoillut ja kävin postireissun, ja askeleet ovat jo yli 11 000, ja polvea särkee. Toisaalta aamulääkkeillä olen mennyt tänään. 

Joulukuun vesisadetta

Kauhistuttaa taas tämä tavaran määrä, mitä sieltä nettikaupoista on tullut tilattua. Vantaalla tuli ehkä vuosittain tilattua muutama postipaketti ja hankittua lähes kaikki kivijalkakaupoista, mutta täällä maalla hankinnat tulee tehtyä pakostakin verkosta summamutikassa. Huomenna olisi tarkoitus alkaa näitä kaikkea käärimään. Ai niin ja tänään tein ainoan hankinnan ulkomailta. En kerrassaan löytänyt kotimaisista verkkokaupoista pojille tarkkuusmaalia. En tiedä kuinka epämääräinen tämä verkkokauppa oli, mainostaa ainakin olevansa euroopan suurin jalkapallotarvikkeiden verkkokauppa ja maksaa pystyi PayPalilla, joten toivotaan, että tavara tulee perille. Tekoäly kehoitti tsekkaamaan asiakkaiden arviot (en löytänyt), kuljetusyhtiön (DHL), ja maksutapametodin (PayPal), ja sain noista vihreää valoa kahden kohdalla, joten ehkäpä mua ei nyt huijattu. Eri asia sitten, milloin maalit kolahtaa tänne periferiaan. 

Mun pakettiautomaateista haettua "saalista"

Pari viikkoa sitten täällä oli ne joulun ja kylän uuden, hienon puiston avajaiset, joista kerroin aiemmin täällä blogissa. Ja jo nyt se selfie-penkki, jossa kuvia otettiin on sahattu poikki ja puskaradion mukaan myös uudella torilla ollut joulukuusikin. En kestä tätä meininkiä täällä. Saisiko valvontakamerat samalla rahalla kuin jos joudutaan hankkimaan uusi kuusi ja penkki??? Ja nämä kullannuput vastuuseen!!! Tässä vielä kuusi pystyssä viikolla, kun ohi kävelin. 

Kylän kuusi vielä ehjänä

Tällä viikolla töissä on ollut taas kriisiä. Pysyttelin yhtä päivää lukuunottamatta etätyöpisteelläni kaukana myrskystä, mutta eilen toimistolla en ehtinyt tehdä juuri mitään järkevää. Kuulin vuodatuksia sieltä ja täältä, 2 työntekijää oli jo lähes irtisanomisilmoitusta tekemässä ja lottokuponkia täyttämässä. Itsekin kävin tsekkaamassa eilen illalla avoimet työpaikat, ja päivän päätteksi istuin kahden työystäväni kanssa Pedrinaksessa After workissa siiderilasi kourassa. Työnhaku tänä päivänä ei kuulostanut olevan yhtään helppoa. Toinen työystävistäni oli käynyt työpaikkahaastattelussa, jossa puhe oli vaihdettu yhtäkkiä nopeaksi ruotsiksi, ja sitä ennen oli kysytty jokainen toimisto-ohjelmisto, osaako käyttää vai ei. Kaikista muista paikoista tulee vain "kiitos, mutta ei kiitos" -viestejä. 😒Hän on osaava, korkeakoulutettu, luova, pidetty ja tunnollinen tyyppi, joka selviäisi missä vain, mutta nämä ajat...

Eiliset lohtusafkat työystävien kanssa (kastiketta riittävästi)

Hetkeksi jäin miettimään omaakin uraa. Joskus vielä halusin intohimoisesti olla kirjailija tai elokuvaohjaaja. Kun yksi päivä käytin tunnin työpäivästäni lukien kuolettavan tylsää raporttia korjaten sitä ja opastaen työntekijälle, mitä siihen pitäisi laittaa, mietin todellakin, että kuinka kaukana olen siitä Sinkkuelämää Carrie Bradshaw:n elämästä. 😂 Mihin aikuisen ihmisen haaveet jäävät? Eilen silitettiin nuoremman poikani kauluspaitaa koulun itsenäisyyspäiväjuhlaan. Kun se oli hänen mielestään valmis, kerroin, että siinähän on hihat aivan ryppyiset ja ne todellakin näkyvät liivin alta. Tähän poikani totesi, että "luuletko, että joku muka näkee ne ryppyiset vaatteet? (Oli menossa itsenäisyyspäivän juhlan juontajaksi) Mä oon jo oppinut, että en ole kaiken keskipiste ja äitinkin pitäisi se oppia." Niin, mitä väliä onko ryppyjä, kun ketään ei kuitenkaan kiinnosta? -Paitsi meitä äitejä. 😂

Kotityöhuoneen tunnelmaa

Vanhempi poika laittoi omiin itsenäisyyspäivän juhliin/sankarihautojen seppeleenlaskuun ja yo-kirjoitusjuhliin rippipuvun päälle. Olin tästä erittäin iloinen, kunnes kuulin, että kengiksi tulee Kuoma-saappaat ja lakiksi Sievi-elementtipipo. 😁 Mulla on ollut jo kesästä asti kuunneltavana äänikirjana Mel Robbinsin Let them -teoria, josta on jäänyt mieleen juurikin se tärkein neuvo. Sen sijaan, että alkaisit sättimään, vaatimaan ja pakottamaan, vedä vain syvään henkeä ja "antaa heidän" tehdä, mitä haluavat. 

Tänään koristeltiin meidän pikkukuuset

Mukavaa huomista itsenäisyyspäivää ja iloitaan vapaasta Suomesta! 💙 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...