Siirry pääsisältöön

Selfie-paikka, ulkokuntosali ja penkit tänne pikkukuntaan! - Onko meidän toiveet oikeasti kuultu?

En ollut uskoa silmiäni, kun luin paikallislehdestä, että meidän kotikuntaan on ilmestynyt jokirantaan ulkokuntosali, penkkejä, kasveja ja vielä selfieikkunakin.😍 Koko meidän täällä oloajan olen tainnut valittaa penkkien ja kukkaistutusten puutetta ja epäsiistiä joenrantaa.😉 Joka kerta, kun kaupunki tai liikuntatoimi on pyytänyt palautetta ja kehittämisideoita, olen kirjannut sinne samaisen joenrannan hyödyntämisen kuntalaisten virkistysalueeksi, ja toivonut juurikin niitä penkkejä, istutuksia ja ulkokuntosalia, joiden siis uskoin olevan tässä kuntien taloustilanteessa aivan utopiaa. Keskustan reikaisiä teitä on yritetty korjata jo kaksi vuotta, ja ainakin oma usko loppui jo aikaa sitten, että keskustaan saataisiin ikinä mitään, mutta nyt marraskuun puolessa välissä ensilumen tultua, uusi puistoalue on valmis kuntalaisten käyttöön.👌

Uusi selfienottopaikka, johon tulee vielä keinu ja kyltti lehtijutun mukaan

Jos tämän myötä keskustaan saataisiin ihmisiä. Nykyisin en näe täällä koskaan ikäihmisiä kävelemässä, enkä juuri ketään muitakaan, kuin korkeintaan nopeasti kauppaan, koska yhtään penkkiä tai viihtyisää ympäristöä ei vain ole ollut. Muistan kuinka ensimmäisenä kesänä täällä haettiin poikien kanssa jäätelöt ja mentiin ko. joenrantaan syömään istuen risuttuneelle maakaistaleelle, mutta ensi kesänähän meillä on oikein penkit. 😊 Toivotaan, että kukaan ei saa sahattua penkin jalkoja katki ja heitettyä penkkejä jokeen niin kuin käsittääkseni ennen nuorison toimesta on käynyt, jonka johdosta täällä ei ole vuosikymmeniin ollut mitään. 

Kauan odotettu penkki jokirantaan

Tällä viikolla tänne satoi tosiaankin ensilumi ja päivälämpötilat alkoivat olemaan pakkasella. Miten kaunista oli tiistai-aamuna kävellä auringon paisteessa lymfaterapiaan. 🌞 Hoito ei ollut tällä kertaa kidutusta, mitä ihmettelin terapeutille oikein ääneen. Ilmeisesti leikatun jalan kudokset alkavat olla jo siinä kunnossa, että kestävät sitä "imurihoitoa". Jalka ei sen sijaan tahtonut kestää 4 kilometrin kävelyä, jonka takia olenkin kärsinyt loppuviikon päivät kipeämmästä polvesta. 💩

Fiilistelylä jokisillalla

Tiedätkö, syötiinkö keskiajalla pullaa ja mikä on munkkiseppä? Minä tiedän, koska olen kysynyt sitä ja montaa muutakin asiaa keskiajalta Chat GPT:ltä. Nuorempi koululaiseni on työstänyt tämän viikon kouluun esitelmää keskiajan sepistä. Nyt esitelmä on onneksi valmis, mutta vielä täytyy hioa tänään mökillä keskiaikaista talttaa tai vasaraa esityksen rekvisiitaksi. 😅

Seppä-esitelmää duunaamassa



Tällä viikolla olen miettinyt myös kunnianhimoa. Kyseisen esitelmän tulee olla luokan paras. Yhtään huonompi kuin 10 ei käy. Viime esityksestä tuli vain 10-, joten tähän panostetaan enemmän. 😲 Tämän takia myös perheenäiti on ollut täystyöllistetty selvittäessään netistä keskiajan seppien mielenmaisemaa sekä Canvan hienouksia pojan apuna. Kun poikani kirjoitti esitelmän My day -osioon, että seppäjamppa nautti iltapalaksi kerrosvoileivän, oli pakko selvittää tekoälyltä myös liekö keskiajan ihmiset ovat syöneet kerrosleipiä. 😁 Vastaus on ei. Pullat ja kerrosvoileivät eivät todennäköisimmin kuuluneet sen ajan ihmisten ruokapöytiin. Munkkisepän kuvaksi valikoitui pinkki Arnoldsin donitsi. 😂 Toivotaan, että opettajan huumorintaju kestää tämän esitelmän. 😉

Sepän työkalu ja tuotos

Huomenna lähden A:n kanssa Ouluun FDS jalkapalloleireilemään. Tällä kertaa otin kaksi vuosilomapäivää ajankohtaan, jolloin voin oikeasti vain rentoilla hallin katsomossa ja vapaa-aikana viettää laatuaikaa pikkukaverin kanssa kaupungilla ilman aikatauluja ja äidin Teamsejä. Toivottavasti ehditään tavata myös siskon perhettä ja kaveriani Oulusta. 

Aamumaisemaa kotipihalta ennen lumen tuloa

Töissä on riittänyt taas kiirettä, mutta tyynesti suljin eilen perjantaina puoli kuudelta läppärini, ja ensi viikon hankehaku-urakan kirjoitustyö saa odottaa keskiviikkoon, kun palaan reissusta työmaalle. Ensi viikolla myös jouluavajaiset, jolloin päästään näkemään uudet jouluvalotkin kotikunnassamme. Mukavaa viikkoa sinulle! Joko joulukalenteri on hankittuna ja joulun to do lista tehtynä? Itsellä vielä odottaa...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...