Siirry pääsisältöön

Vappua, synttäreitä ja mökkielämää

Palattiin juuri mökiltä Vapun ja J:n synttäreiden vietosta. Pari päivää irti töistä, arjesta ja harrastusrumbasta teki kyllä hyvää. Torstain olin ottanut tasausvapaaksi itselleni ja varannut itselleni poliisilaitoskäynnin sormenjälkien ottamiseen uuteen passiin. Aviomieheni oli lupautunut mukaan kuskiksi (meidän paikkakunnaltahan on loppunut poliisin palvelut jo vuosikymmeniä sitten) ja ajatuksena oli käydä stressittä aikuisten kesken lounaalla ja marketissa ostamassa Vappu- ja synttäriherkut. Mutta mieheni työkalenteri olikin ladattu täyteen Teamsejä niin, että pääsin haahuilemaan tunneiksi poliisilaitoksen ympäristöön, kun mieheni yritti selviytyä palavereista. Ja pikaisen mättölounaan jälkeen käveleskelin kiireettä markettia yksin ristiin rastiin kärryineni samaan aikaan, kun mieheni yritti selvitä työstään autossa Prisman parkkipaikalla. 😅 Nykytyöelämä. 🙈



Kevään merkkejä haahuillessani passinhakureissulla


Passiasia edistyi ja lähdin mökille valmistelemaan seuraavan päivän synttärikahvitusta mökille. Hinkkasin mökin ikkunalaseja puhtaaksi samaan aikaan, kun K antoi opinnäytetyönohjausta meidän mökkimakuuhuoneessa. 😂 Leivoin kakkupohjan ja sinisiä marenkeja. Vappuaamuna leivottiin munkkeja ja tehtiin synttärikakku valmiiksi. J koristeli itse kakkunsa Maitopurkiksi ja lehmäksi. 😅

Meidän synttäri/vappukahvipöytä

Ei siis varsinaisesti enää pidetty kotisynttäreitä 16-vuotiaalle esikoisellemme, mutta käytännössä silti juhlittiin samaan tapaan kuin ennenkin. Ei kai juhlia ole ikinä liikaa, ja kuten siskojeni kanssa juhlissa puhuttiin, ei ilman kutsuja tule tänä päivänä enää mentyä minnekään. Ja valmisteluja oli kiva tehdä synttärisankarin kanssa. Niin vähissä nykyään ne yhteiset tekemishetket, kun poika viettää käytännössä kaiken vapaa-aikansa jalkapallokentällä. 

Väsättiin yhdessä täytekakkua J:n kanssa

16-vuotta sitten istuttiin Naistenklinikalla Helsingissä juoden lähtömunkkikahveja sairaalassa ennen lähtöä harjoittelemaan vauvan hoitoa kotona. 16 vuotta on vilahtanut jonnekin ja poika kasvanut äidistään reilusti yli. 😍

Äiti ja synttärisankari


Ihana, kun mummo ja pappa pääsivät Ylivieskasta tulemaan ja oma äitini potkumopollaan. Kun aikoinaan aloitettiin rakentamaan mökkiä tänne kotiseudulle, ideana oli juuri, että meidän pääkaupunkiseudulla syntyneet pojat pääsisivät tutustumaan omaan sukuunsa ja löytäisivät jotain juuria ja kiintopisteitä jonnekin tässä elämässä, ja se tavoite on kyllä toteutunut näiden kaikkien vuosien aikana. 😍 Olisipa ihanaa jos oma isänikin vielä pääsisi hurauttamaan omalla sähkömopollaan pihaan, niin kuin joskus 10 vuotta sitten vielä eläessään. 💕


Vanhin siskoni ja Oulun serkut eivät tällä kertaa päässeet tulemaan, mutta muutama täti miehineen kyllä. 😊

Juhlien jälkeen pojat rakensivat uutta maalia mökin pellolle. Tällä kertaa kunnianhimoisena ideana oli rakentaa sään kestävä ja aikuisten mitoilla oleva maali pellolle, mikä mahdollistaisi rankkujen, maalipotkujen ja maalien harjoittelun kesälomalla ja mökkiviikonloppuina sekä tietenkin jalkapallopelit serkkujen kanssa. K roudasi ja kuori pari joululomalla Hannes-myrskyn aikana kaatunutta puuta meidän takapihan metsästä. 😀

Maalintekoporukka


Ehdin näiden päivien aikana roudata myös A:n kanssa vadelmarisut pellolta pois ja haravoida suurimmat roskat mansikoiden päältä pois. Nyt jos lämpimät ilman jatkuvat, niin kasvukausihan alkaa nopeasti. K viritteli meidän kodin robottiruohonleikkuri Martin pellolle hinkkaamaan jalkapallokenttää ympäriinsä. Kotiin ostettiin uusi, langaton versio, kun viimeksi Elisa onnistui kaivamaan ojastamme ne hitsin langat kaivellessaan omia laajakaistavirityksiään. Mökillä ehkä langat säilyvät paremmin😊 Toisaalta juuri tuli vikahälytys Martilta sieltä, mitä piti lähteä katsastamaan, joten saas nähdä miten kesän automatisoitu leikkuu-urakka siellä lähtee sujumaan. 🙈

Kevään puskahommaa

Tultiin tänään jo kotiin, koska aamulla meidän pitäisi olla jo ennen kahdeksaa Lohtajalla J:n  kevätturnauksessa ja kahden jälkeen Kokkolassa A:n pelissä. Ideana olisi ajella aamulla Lohtajalle katsomaan yksi peli, tulla takaisin hakemaan A (joka saa nukkua vähän pidempää näin) ja sieltä takaisin katsomaan toista peliä, ja sieltä sitten Kokkolaan A:n peliä katsomaan, ja sieltä jos J:n joukkue pääsee jatkoon sitten finaalipeleihin. Pitäisi pakata mukaan kaikki mahdolliset pelivaatteet ja lämpöiset vaatteet, urheilujuomat, palautumisjuomat ja eväät. Pelikausi selvästi on alkanut. 😍

Torstain jokimaisemia

Nyt täytyy lähteä leipomaan kakkuja J:n maanantain myyjäisiin, jossa kerätään luokkaretkikassaa. Ensi lauantaina myös A:n joukkueen äitienpäivämyyjäiset, jonne pitää leipoa 2-3 tuotetta ja varata tunnin vuoro marketin aulassa niiden myymiseen + maanantain harkkoihin kahvi- ja keksipaketit joka perheeltä. Tuolla olohuoneessa odottaa myös 8 myymätöntä lakritsilaatikkoa, kun unohdettiin kaupata niitä J:n synttäreillä eilen. 🙊Ja torstaina A:n peli klo 19.00 Seinäjoella, jonne on täältä parin tunnin ajomatka. 😕 Ja siihen mennessä DL yhdelle hakemukselle töissä, minkä toivon sujuvan työaikana, mutta on tainnut olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että iltoihin ja öihin valuu nämä hommat. Ja just huomattiin, että A:n lääkkeet jäivät mökille ja niitä pitäisi lähteä hakemaan kakkujen teon lomassa. 😓

 Ja tässä vielä viikon kuva. En tajua, mihin meidän siivoojat tarvitsevat 17 siivousrättiä??? Pestään siis tuo määrä rättejä jokaisen käynnin jälkeen. Itsellä käytössä siivotessa max 3, mutta en tokikaan ole ammattisiivooja. Jos piilottaisi noista ainakin puolet, niin tulisiko näitä silloin käyttöön puolet vähemmän??? 😂

Siivousrättien pesua jokaisen siivouksen jälkeen?


Mukavaa viikkoa sinne ja aina vain lämpeneviä kevätpäiviä! 🌞

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...