Siirry pääsisältöön

Hetken tie on kevyt kulkea

 

Hyvästi lumet pihalla

Viime syksyisestä ja talvisesta ahdistuksesta ei ole jälkeäkään. Tämähän on maalla asumisen parasta aikaa ja olen innoissani, että saan viettää tämän kevään/kesän täällä.😍 Rehellisyyden nimissä viime viikkoinen Helsingin reissu ahdisti enemmän. Ainakin mömmöissä oleva heppu metrossa, ajan tuhlaaminen K-junassa, jossa edessä oli loputon määrä pysäkkejä, taistelu kirsikkapuiden kuvausvuorosta Roihuvuoressa, olematon äänieristys hotellissa, tyly Nurmijärven bussikuski, joka ei halunnut kertoa, missä pysäkillä minun pitää jäädä ja taksikuski joka ei osannut Vuosaaren metroasemalle. Täällä ei ahdista nyt mikään. Toissapäivänä tosin mökkinaapurimme oli levitellyt p:aa ympäriinsä. Ehkä sen verran voi valittaa.😁

Meidän linnunpöntössä on asukas. Kun kysyin pojaltani, mikä lintu siellä on, vastaus kuului että "lintu". Kyselin taas boomeri-sävyyn, että "eikö koulussa ole opetettu tunnistamaan mitään lintuja?". Kuulemma punatulkku oli piirretty kuviksen tunnilla ja se meidän pöntössä ei kuulemma asu.🤣 Mikäpä tässä on valittaessa, kun en itse ole "ehtinyt" keskittyä pöntön tuijotukseen niin kauan, että näkisin, mikä lintu sieltä ulos tulee.😅 

Istuskeltiin lasten kanssa aurinkoisena kevätpäivänä jätskien kanssa joenrannassa. Isojen kaupunkien joka paikkaan levitettyjä penkkejä kieltämättä on ikävä. Jotain istumapaikkoja, missä vanhatkin rouvat voisivat pysähtyä ihailemaan luontoa ja veden virtaamista ilman ruoholäikkiä takapuolessa.😉 Joenrantahan on ihan parasta silmäniloa täällä ja pitäisi ehdottomasti hyödyntää kuntalaisten virkistyskäyttöön. 

Vesikielellä odotamme kohta avautuvaa tekonurmea, jotta jalkapallon harrastaminen muuttuisi kivemmaksi ja pois koulun pölyävältä sorakentältä. Pikkukaverilla on nyt paikallisen urheiluseuran uudet vermeet ja vanhoja PPS:n jalkapallokamoja käytetään vain mökillä. Tänään koululla oli erikoispäivä, jonne pienemmän piti pukea urheiluasu päälle, ja todellakaan vanhan seuran asu ei enää kelvannut.😀 

Vanhemman poikani piti pukeutua eilen koulussa "työläisvaatteisiin." Teemana oli siis työvaatteet. Poika ei innostunut isänsä insinööri-lookista, mihin kuuluisi vain kauluspaita ja farkut. Myöskään minulla ei ole mitään työvaatteita, jos puutarhahanskoja ei sellaiseksi lasketa. Tästä saatiin mielenkiintoinen keskustelu ylipäätään ammateista. Lopulta poikani keksi, että äitillähän on joskus töissä mainosliivi päällä, kun käyn mainostamassa meidän toimintaa. Hän lähti siis "työläistilaisuuteen" minun työpaikan mainosliivin, kangaskassin, pehmoeläimen ja juomapullon kanssa.😂 Luokkalaisille ei kuulemma ihan auennut, mitä työtä noilla tavaroilla tehdään.😅





 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...