Siirry pääsisältöön

Tuleeko täältä maalta yhtään Ronaldoa? Kokkola Cuppia, Stand Uppia, kesäteatteria ja marjojen metsästystä

Jalkapalloharrastus täällä maalla on kaukana etelän meiningistä. Siinä missä Vantaalla jo 8-vuotiaalla oli treenejä kolmet viikossa plus pelit, niin täällä on menty yhden kerran viikkoharjoituksilla. Ja sen kyllä huomasi Kokkola Cupissa, jossa vietettiin viime viikonvaihde. Joukkue hävisi kaikki kuusi peliä, ja meidän kuopus oli murheen murtama. Voiko lajissa kehittyä yksin pihalla potkien?🤔 Mitä jos epäonnisen turnauksen jäljiltä puolet lopettavat? Onko meillä sitten enää joukkuetta ollenkaan?☹ Onko niin, että täältä maalta ei tule yhtään Ronaldoa? Miksi kaikki harrastavat vain pesäpalloa? 


Tämän loman hauskin ilta vietettiin Stand Upin merkeissä, kun Kesäpojat-kiertue rantautui tänne, kuten viime kesänäkin. Masennuslääkkeethän voisi lopettaa, jos koko kansa saataisiin raahattua tänne.😁 Näitä lisää!!!


Sunnuntaina vietettiin kivaa päivää samaisessa paikassa kesäteatterissa. Mukava näytös sekin, ja hattua tarvitsee nostaa kaikille kesäteatterin vapaaehtoisille, jotka omin voimin näitä järkkäilevät.👍


Pakkasen täyttäminen on nyt kuumimmillaan. Mansikkasato on surkea jo toisena kesänä, mutta yksi penkki sentään tuottaa jotain, mistä jää pakkaseenkin talveksi.🍓 


Eilen käytiin katselemassa mummon ja poikien kanssa myös mustikoita. Löytyihän niitäkin. Riittääkö 7 pientä rasiaa koko talveksi? Meistä ei taida olla lähtemään sinne metsään enää toista kertaa, kiitos miljoonan hyttysen ja Offin, joka haisi vielä iltasaunan jälkeenkin.😂 Toissapäivänä puuskahdin nuorimmaiselleni, että nyt lähdetään Helsinkiin. En kestä enää näitä ötököitä. Lämpimällä säällä ulkona pyörii koko ajan lauma paarmoja ja kärpäsiä. Huonolla säällä paarmat vaihtuvat hyttysiin. Poika vastasi Helsinki-ehdotukseen, että lähdetään vain vaikka heti. "Siellä on mun kaverit ja jalkapallo." Helsinkiä täytyy odottaa kuitenkin ensi viikkoon. Sitä ennen siivoan kaappeja sisällä ilman minkäänlaista ininää tai pörräystä.😅                    



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...