Siirry pääsisältöön

Tuleeko täältä maalta yhtään Ronaldoa? Kokkola Cuppia, Stand Uppia, kesäteatteria ja marjojen metsästystä

Jalkapalloharrastus täällä maalla on kaukana etelän meiningistä. Siinä missä Vantaalla jo 8-vuotiaalla oli treenejä kolmet viikossa plus pelit, niin täällä on menty yhden kerran viikkoharjoituksilla. Ja sen kyllä huomasi Kokkola Cupissa, jossa vietettiin viime viikonvaihde. Joukkue hävisi kaikki kuusi peliä, ja meidän kuopus oli murheen murtama. Voiko lajissa kehittyä yksin pihalla potkien?🤔 Mitä jos epäonnisen turnauksen jäljiltä puolet lopettavat? Onko meillä sitten enää joukkuetta ollenkaan?☹ Onko niin, että täältä maalta ei tule yhtään Ronaldoa? Miksi kaikki harrastavat vain pesäpalloa? 


Tämän loman hauskin ilta vietettiin Stand Upin merkeissä, kun Kesäpojat-kiertue rantautui tänne, kuten viime kesänäkin. Masennuslääkkeethän voisi lopettaa, jos koko kansa saataisiin raahattua tänne.😁 Näitä lisää!!!


Sunnuntaina vietettiin kivaa päivää samaisessa paikassa kesäteatterissa. Mukava näytös sekin, ja hattua tarvitsee nostaa kaikille kesäteatterin vapaaehtoisille, jotka omin voimin näitä järkkäilevät.👍


Pakkasen täyttäminen on nyt kuumimmillaan. Mansikkasato on surkea jo toisena kesänä, mutta yksi penkki sentään tuottaa jotain, mistä jää pakkaseenkin talveksi.🍓 


Eilen käytiin katselemassa mummon ja poikien kanssa myös mustikoita. Löytyihän niitäkin. Riittääkö 7 pientä rasiaa koko talveksi? Meistä ei taida olla lähtemään sinne metsään enää toista kertaa, kiitos miljoonan hyttysen ja Offin, joka haisi vielä iltasaunan jälkeenkin.😂 Toissapäivänä puuskahdin nuorimmaiselleni, että nyt lähdetään Helsinkiin. En kestä enää näitä ötököitä. Lämpimällä säällä ulkona pyörii koko ajan lauma paarmoja ja kärpäsiä. Huonolla säällä paarmat vaihtuvat hyttysiin. Poika vastasi Helsinki-ehdotukseen, että lähdetään vain vaikka heti. "Siellä on mun kaverit ja jalkapallo." Helsinkiä täytyy odottaa kuitenkin ensi viikkoon. Sitä ennen siivoan kaappeja sisällä ilman minkäänlaista ininää tai pörräystä.😅                    



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...