Siirry pääsisältöön

Kesätreenit maaseudulla - Ei ihan triatlonia, mutta melkein:-)

Jos lomalla ei löydä aikaa liikunnalle, ei taida löytää ikinä. Raahasin mökille mukaan parhaat tennarit, hula-renkaan ja kahvakuulan.😅 Varaan olkkariin edellisiltana lenkkivaatteet ja aamulla ei ole mitään selitystä, miksi en kykenisi hiippailemaan nukkuvan perheen luota aamulenkille. Toki joinain aamuina sohva, aamutee, suklaakeksi ja telkkari ovat kutsuneet lenkkipolkua enemmän, mutta aika monena aamuna olen sitkeästi raahautunut kävelylle.  

Täällä maaseudullahan ei ole kävelyteitä eikä pyöräteitä, vaan kävely tai pyöräily tapahtuvat autotien vieressä. Pientareet ovat täynnä kauniita kukkia ja ikävä kyllä myös käärmeitä, joten kävelen sitten reippaasti ajotien puolella, kunnes auton tullessa hyppään pusikkoon ja toivon parasta, ettei siellä ole mitään kissankelloja kummempaa. Lempireittini tai oikeastaan ainoa kierrettävä reitti on 7 km:n Soinin lenkki, jota pojat kutsuvat tuttavallisemmin "sonnilenkiksi". Samalla lenkillä näkee yleensä niin lehmiä, hevosia kuin lampaitakin niiden autojen lisäksi.😍 


Seuraa tälle lenkkireitille en saa kuin BookBeatista, josta olen viime viikkoina kuunnellut niin Eve Hietaniemen Numeroruuhkaa, Antti Holman Kaikki elämästäni kuin Risto Siilasmaan Paranoidi optimistia. Joku vuosi sitten sain pojat lähtemään pyörällä tälle lenkkireitille, mutta kaupunkilaispojat olivat Kajaanitietä satasta ohiviistävistä rekoista niin kauhuissaan, että eivät ole toista kertaa moiselle sonnilenkille lähteneet.🙄 Niistä rekoista ei ole jostain syystä tullut kuvia napattua.😂


Lenkin jälkeen olen pulahtanut altaaseen uimaan. Kuuden metrin altaan mittaakin jaksaa ihmeesti uida edestakaisin ja välillä kellua tuijotellen taivaanrantaa. Kylmillä keleillä kupu pysyy visusti kiinni ja tuuli + hyttyset kaukana.😃 Joku vesijumppa pitäisi kehitellä altaaseen. Löytyisiköhän jostain altaan reunalle joku jumppaohjaaja???


Treenin jälkeen puurot tulille ja päällysmarjat käydään noukkimassa omalta mansikkamaalta. Sittenpä ei jaksakaan enää tehdä muuta kuin katsella sitä Australian Bacheloria telkkarista ja mutustella karamelleja.😁 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...