Siirry pääsisältöön

Tiukka natsi vai rento perheenäiti?

Koko lapsuuden ja nuoruuden pidin itseäni rentona ja boheemina tyyppinä, jonka elämää ei liiemmin hetkauttanut, vaikka jääkaappiin mädäntyi kurkku tai roskapussi unohtui 2 viikon lomaksi kämpille. Vielä neuvolan synnytysvalmennuksessa kerroin muille tuleville äideille pyrkiväni olemaan rento äiti, joka kannustaa lastaan löytämään oman potentiaalinsa, eikä tyrkytä omaa "arvomaailmaansa" tai tavoitteita lapsiparalle. Nyt huomaan muuttuneeni välillä pahimman laatuiseksi natsiksi, joka yrittää epätoivoisesti vain selvitä kasvavien pyykkivuorten, pölypallojen, tehtävälistojen ja muilta tulevien odotusten keskellä.😁


Tässä on meidän poitsun 11-v täytekakku😀 Tein pelkästään kakkupohjan ja täytteet, jonka jälkeen koristelu ja vastuu lopputuloksesta oli delegoitu lapsille. Jos olisin halunnut täydelliset kuvat someen hienosta lammaskakusta, olisin epäilemättä hoitanut hommat itse viilaten lopputulosta tuntitolkulla.😂 Kävin sentään jossain vaiheessa "huomauttamassa" lapsille, että lakuja voisi vaikka leikellä veitsellä, kunnes työnsin itseni pois.😅


Ostin lapselleni synttärilahjaksi bingissetin. Kun synttärivalmistelut alkoivat, revin toki verkot irti ja "piilotin sotkun" lasten silmistä pois. Aamulla poikani kaipaili bingissettiään, ja tylysti kerroin, että sellaista ei nyt taatusti viritellä pöytään, kun pitää siivota, leipoa, kokata ja järjestellä koko aamu hikihatussa. Tässä oli nyt se vähemmän rento natsiäiti, joka piilotti lasten lelut, pakotti esikoisen imurin ääreen, perheenisän lakaisemaan sisäänkäynnin kuntoon ja synttärisankarin moppaamaan pölyisiä portaita.😁

Kun talo alkoi olla vähänkään vieraskunnossa, huomautin sen jälkeen tiukasti, että onhan ne levyraadin kappaleet varmasti haettu soittolistalle. Meillä oli suunnitelmana pitää kolmen sukupolven levyraati. Ohjelmanjärjestäjä minussa tietenkin vaatii, että kappaleet on listattu muistivihkoon, kännykkä ladattu, kynät esillä ja kaiutin asetettu kohdilleen, kunnes huomaan, että kaikki näistä on vaiheessa, ja kesken levyraadin A:n hieno discokaiutinkin lopettaa akkunsa.😅

Ei ehditä siivota ikinä perusteellisesti meidän isoa taloa, joten juhlia varten suunniteltu "rojut kodinhoitohuoneeseen, vaatehuoneeseen ja komeroihin sikin sokin pois näkyvistä" -strategia sai karun lopun. Lapset keksivät aikuisten serkkujensa kanssa kauhea leikin: piilosen.😅 Siinä sitten meinasin paniikissa kieltää sen. Seuraavan kerran painotan lapsia: Ei piilosta ikinä!🤣
Ehkä pitäisi opetella vähän rennommaksi vai tekeekö äitiys ihmisen kireäksi? Kun voimavarat ovat vähissä on paljon helpompi hymyillen tokaista Hups, kun maidot lentävät pelleilevältä lapselta lattialle.🤔
Ja sitten se päivän piristys samalla natsiteemalla tällä kertaa poikani suusta.😁 Yritin kertoa selkokielisesti lapsilleni, miten työpaikkani johto on mokannut, koko työyhteisö kriisissä ja talous on nyt parikymmentä miljoonaa miinuksella. Selitin vastaavaa tilannetta, kuinka poikani voisi shoppailla huolimattomasti velaksi 500 eurolla vaikka säästöporsaassa olisi rahaa vain 300 euroon, jolloin jostain vain pitäisi keksiä rahat velkojen maksuun.🤑 Poikani tiedustelivat, miten näille johtajille käy. Kerroin, että osa pomoista on kutsuttu kuulemistilaisuuteen. Nuorempi poika kysyi, "saako tädit remmistä?"🤣  Hän jo ideoi rangaistuksen, jossa eniten miljoonia tuhlannut täti saisi kunnon selkäsaunan ja muut vähän kevyemmästä remmistä riippuen hukattujen miljoonien määrästä. 🫣 Kovat on rangaistuskeinot käytössä nykyajan lapsilla ja nuorilla. Poikien serkku viikonloppuna kehoitti tuoretta opettajasiskoaan tarttumaan kurittomia 3-luokkalaisia vain korvasta kiinni ja raahaamaan käytävälle.😅

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 5: Potilas lievästi ylipainoinen

Viikko sitten edellinen lääkäri totesi piikkien, Cartexan-kuurin ja kortisonihoitojen ja fysioterapian olevan turhaa, kirjoitti särkylääkereseptin ja kehoitti yrittämään magneettikuvausta ja leikkausarviota "omalta" lääkäriltä. Kävin tämän viikon maanantaina työterveyslääkärillä. Sain uuden piikin, polvestani vedettiin 10 milliä nestettä ja sain kehoituksen aloittaa Cartexan uudelleen, lähetteen erikoissairaanhoitoon ja 3 päivää sairaslomaa.😞  Hoitokertomukseen oli kirjattu teksti: "lievästi ylipainoinen"😁. Kyllä! Lievästi ylipainoinen ja kohta vähän enemmänkin, jos en keksi jotain konstia päästä liikkeelle. Tällä kertaa otin sairaslapun käteeni ja linkutin odotusaulaan ja työterveyshuollon edustalla olevan kiven päälle ja kirjoitin siellä läppärilläni "sataan" paikkaan, että olen out of office ja tilasin kuljetuksen kotiin mieheltäni, asettauduin sohvalle jalka suorana ja aloin paneutumaan suoratoistotarjontaan, jotka tosin olin jo lopettanut. (Koska jo...

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...