Tiukka natsi vai rento perheenäiti?

Koko lapsuuden ja nuoruuden pidin itseäni rentona ja boheemina tyyppinä, jonka elämää ei liiemmin hetkauttanut, vaikka jääkaappiin mädäntyi kurkku tai roskapussi unohtui 2 viikon lomaksi kämpille. Vielä neuvolan synnytysvalmennuksessa kerroin muille tuleville äideille pyrkiväni olemaan rento äiti, joka kannustaa lastaan löytämään oman potentiaalinsa, eikä tyrkytä omaa "arvomaailmaansa" tai tavoitteita lapsiparalle. Nyt huomaan muuttuneeni välillä pahimman laatuiseksi natsiksi, joka yrittää epätoivoisesti vain selvitä kasvavien pyykkivuorten, pölypallojen, tehtävälistojen ja muilta tulevien odotusten keskellä.😁

Tässä on meidän poitsun 11-v täytekakku😀 Tein pelkästään kakkupohjan ja täytteet, jonka jälkeen koristelu ja vastuu lopputuloksesta oli delegoitu lapsille. Jos olisin halunnut täydelliset kuvat someen hienosta lammaskakusta, olisin epäilemättä hoitanut hommat itse viilaten lopputulosta tuntitolkulla.😂 Kävin sentään jossain vaiheessa "huomauttamassa" lapsille, että lakuja voisi vaikka leikellä veitsellä, kunnes työnsin itseni pois.😅

Ostin lapselleni synttärilahjaksi bingissetin. Kun synttärivalmistelut alkoivat, revin toki verkot irti ja "piilotin sotkun" lasten silmistä pois. Aamulla poikani kaipaili bingissettiään, ja tylysti kerroin, että sellaista ei nyt taatusti viritellä pöytään, kun pitää siivota, leipoa, kokata ja järjestellä koko aamu hikihatussa. Tässä oli nyt se vähemmän rento natsiäiti, joka piilotti lasten lelut, pakotti esikoisen imurin ääreen, perheenisän lakaisemaan sisäänkäynnin kuntoon ja synttärisankarin moppaamaan pölyisiä portaita.😁

Kun talo alkoi olla vähänkään vieraskunnossa, huomautin sen jälkeen tiukasti, että onhan ne levyraadin kappaleet varmasti haettu soittolistalle. Meillä oli suunnitelmana pitää kolmen sukupolven levyraati. Ohjelmanjärjestäjä minussa tietenkin vaatii, että kappaleet on listattu muistivihkoon, kännykkä ladattu, kynät esillä ja kaiutin asetettu kohdilleen, kunnes huomaan, että kaikki näistä on vaiheessa, ja kesken levyraadin A:n hieno discokaiutinkin lopettaa akkunsa.😅

Ei ehditä siivota ikinä perusteellisesti meidän isoa taloa, joten juhlia varten suunniteltu "rojut kodinhoitohuoneeseen, vaatehuoneeseen ja komeroihin sikin sokin pois näkyvistä" -strategia sai karun lopun. Lapset keksivät aikuisten serkkujensa kanssa kauhea leikin: piilosen.😅 Siinä sitten meinasin paniikissa kieltää sen. Seuraavan kerran painotan lapsia: Ei piilosta ikinä!🤣

Ehkä pitäisi opetella vähän rennommaksi vai tekeekö äitiys ihmisen kireäksi? Kun voimavarat ovat vähissä on paljon helpompi hymyillen tokaista Hups, kun maidot lentävät pelleilevältä lapselta lattialle.🤔

Ja sitten se päivän piristys samalla natsiteemalla tällä kertaa poikani suusta.😁 Yritin kertoa selkokielisesti lapsilleni, miten työpaikkani johto on mokannut, koko työyhteisö kriisissä ja talous on nyt parikymmentä miljoonaa miinuksella. Selitin vastaavaa tilannetta, kuinka poikani voisi shoppailla huolimattomasti velaksi 500 eurolla vaikka säästöporsaassa olisi rahaa vain 300 euroon, jolloin jostain vain pitäisi keksiä rahat velkojen maksuun.🤑 Poikani tiedustelivat, miten näille johtajille käy. Kerroin, että osa pomoista on kutsuttu kuulemistilaisuuteen. Nuorempi poika kysyi, "saako tädit remmistä?"🤣  Hän jo ideoi rangaistuksen, jossa eniten miljoonia tuhlannut täti saisi kunnon selkäsaunan ja muut vähän kevyemmästä remmistä riippuen hukattujen miljoonien määrästä. 🫣 Kovat on rangaistuskeinot käytössä nykyajan lapsilla ja nuorilla. Poikien serkku viikonloppuna kehoitti tuoretta opettajasiskoaan tarttumaan kurittomia 3-luokkalaisia vain korvasta kiinni ja raahaamaan käytävälle.😅