Siirry pääsisältöön

Ylivieskan herättäjäjuhlilla, 85-v päivillä ym.: "Tätähän se on - päivästä päivään selviytymistä"

Eihän minulla mitään ikäkriisiä ole, mutta vanhimpia suvun jäseniä viikonloppuna katsellessa ja kuunnellessa, tulee väkisinkin mieleen, että elämä kuluu, eikä pysy paikoillaan. Näiden 80-90 -vuotiaiden päivät kuulostivat olevan "selviytymistä päivä kerrallaan" tuntuvan lääkedosetin kanssa. 😉 Tutustuin K:n sukuun joskus 30-vuotta sitten, kun vanhemmat olivat vielä loppumetreillä työelämässä ja lapsensa viettämässä "villiä nuoruutta" tai asettuneet juuri aloilleen joka vuosi lisääntyvän pikkulapsikatraan kanssa. Nyt nämä aiemmat toimeliaat perheiden päät ovat hauraita, juuri ja juuri kotona pärjääviä, osa jo kuolleita tai hoivakodissa. Ja "nuorempi" polvi, jota itsekin siis edustan on tukevasti keski-ikäistynyt, tukevoitunut, paikalleen jämähtänyt ja nykyelämässä jotenkin sinnittelevä sukupolvi. Pienellä huumorilla tämäkin luonnehdinta sallittakoon.😁 Ja sitten vielä katselin tätä nuorempaa polvea pienine lapsineen, ja kuinka yhdelle 3-vuotiaalle oli maailman tärkeintä syöttää pahaa eines-jauhelihaperunamuussia "ennen herkkuja". Mieleni olisi tehnyt kuiskata tälle nuorelle äidille, että "ei hätää, jos sukulaisvaarin 85-vuotispäivässä vaikka syötäisiinkin sitä mansikkatäytekakkua". Neuvolan tädit eivät näe, eikä lapsi siitä mene pilalle. 😁Mutta siis ihana näiden sukutapaamisten lomassa hahmottaa tätä sukupolvien ketjua ja kuulla kuulumiset. 

AI:n tekemä maalaus synttäriporukasta


Herättäjäjuhlat olivat tänä vuonna lähellä, joten kuljettiin autolla ja kuskattiin myös mummoa sinne yöpyen itse mökillä. Ihana, että tapahtuma uudistuu koko ajan vuosi vuodelta vaikkakin myös väki vähenee toisin kuin vaikkapa lestadiolaisten Suviseura-konseptissa. Katsoin juhlaoppaasta, kuinka päivien ohjelmaa löytyi myös paikallisesta pubista ja körttipunttiakin sai lähteä kuntosalille nostamaan. Sateenkaarinuori piti juhlapuheen jne. Toki suurin osa juhlista meni perinteikkäästi entisiä vuosia mukaillen, mutta kiitos taas isolle järjestä- ja talkooporukalle, että pääsimme "valmiiseen pöytään". 💓


Ylivieskan herättäjäjuhlat

Käytiin torstaina myös perinteinen kesäteatteri -kulttuurielämys nauttimassa. Tällä kertaa vain omalla perheellä, kun aikataulut eivät siskojen aikatauluihin nyt taittuneet. Kivaa, kevyttä ja taatusti viihdyttävää teatterihetkeä. 😀 Erityishuomio edelleen mahtavaan vapaaehtoistoimintaan, mitä teatterielämyksen luominen pieneltä kyläyhdistykseltä ikinä vaatiikaan. 😊 Ja siis mitä luksusta päästä kävellen perheen kanssa kauniina kesäiltana kävelemään teatterille. Vähän kiire tuli takaisin katsomaan sen illan MM-kisapeliä tosin. 😀


Eskolan kesäteatteri: Painin syvin olemus -näytös

Kävin testaamassa yksi päivä myös polveni nykytilaa Leppilammen puuveistosnäyttelyssä. (Selvisin 6 kilometristä) Paikallinen taiteilija Veikko Murtoniemi on veistänyt ikänsä puuveistoksia, jotka oli koottu nyt kaikkien iloksi nähtäville. 😍


Veikko Murtoniemen näyttely Leppilammella

Käytiin takaisintulomatkalla siskon kanssa myös ihailemassa EU-rahoituksella vuosia sitten rakennettua uimarantaa. Nähtiin kävelyllä varmaankin satoja pikkusammakoita, joiden päälle yritettiin olla astumatta. 😍 Ja ehkäpä uimaranta tarvitsisi toisen EU-hankkeen entisen kunnostamiseen, mutta siis ihanaa suomalaista lampimaisemaa joka tapauksessa. 


Siskon kanssa tutkimassa sammakoita ja muutakin

On taisteltu mökillä taas lintujen kanssa samoista marja-apajista. 😁Tämän vuoden mansikkasato alkaa pikku hiljaa kypsymään, ja linnuthan pistävät suuhunsa ihan kaikki punaiset marjat pellolta, joten viriteltiin koko perheen talkootöinä penkkiriveille rastasverkkovirityksiä puuseipäistä ja rastasverkoista yhtenä päivänä. Eilen sain ensimmäiset maistelumansikat kerättyä suuhuni. Tästäpä se sitten lähtee käyntiin mansikkakausi jo nyt. Viime vuonna muistan, että vasta Kokkola Cupin aikaan keräsin ensimmäiset ropposet maalta. Kaupasta ostetuilla haukoilla ei tee enää yhtään mitään. K näki oikeankin haukan yksi päivä siellä lintujen seassa liitelevän. 😅


Treenattiin puukäsitöitä rakentaen mansikoille verkkoa

Täytyy mainostaa vielä meidän uutta ostosta: autojääkaappia. 😍 Nyt on saatu se toisitoimiin jo parin viikon aikana. Jääkaappi/pakastin siis lepää automme takakontissa ja sinne saa kauppaostokset stressittömästi pysymään kylmänä. Helpottaa elämää kovasti, kun asutaan täällä korvessa, ja aika usein käydään kaupoilla lähikaupungeissa A:n futistreeneihin kuljetellessa. Jääkaappi viilenee ihan pakastustilaankin mainosten mukaan eli jäätelöitäkin voisi kuljetella. Mutta lähinnä siis kaappi on lastattu täyteen maito- ja lihatuotteita aina kun kaupoilla käydään. 😁 Ja Kokkola Cupin aikana varmasti sieltä löytyy kaikki eväät, urheilujuomat jne. Ainoa miinus on, että laatikko vie lähes puolet auton takatilasta, joten sinne ei neljän retkituolin lisäksi sitten muuta enää sovikaan. 🙈 Viikonloppuna kuskattiin Mummoa ja rollaa, joten jääkaappi piti jättää suosiolla mökille lepäämään.😅

Meidän loistava matkajääkaappi

Mitäs muuta? Yöt on tuijotettu telkkarista jalkapallon MM-kisoja ja jännitetty supertähtien pärjäämistä. Jopa minä olen laittanut kahtena yönä herätyskellon herättämään klo kolmen aikoihin. 😂 Onneksi on kesäloma. 😊 Yksi futisiskä eilen tosin sanoi, katsovansa kaikki pelit aina puoliaikaan asti, ja sitten vain töihin siivoamaan "silmät ristissä".😁 Meille muuten tuli Kokkola Cupin työvuorot. Meidän pitäisi selvitä yhdestä päivästä koulun keittiöllä. Suunniteltiin, että jaettaisiin se K:n kanssa, että kummankaan ei tarvitse siellä raataa koko päivää kokin hattu päässä. 😅 Saas nähdä, mitä siitä tulee, ei välttämättä olla mitään suurkeittiökokkeja, mutta ehkä meistä vielä tulee.😂 Mutta torstai-aamuna lähden A:n kanssa Helsingin reissulle, minkä ostin pikku-futaajalle synttärilahjaksi. En tiedä, mitä Helsingissä keksitään. Ostetaan ainakin HSL:n liput ja epäilen, että taas jonnekin XXL:ään suunnataan hypistelemään uusia nappiksia. 😅 Niin ja se minun museokortti taas pitää saada käyttöön...Mutta nyt vielä muutamaksi päiväksi mökille lomailemaan ennen kaupunkiseikkailua, kun K ja A saapuvat kykykoulusta. Mukavia kesäpäiviä sinne! 

Kesä parhaimmillaan



Kommentit

  1. Hauskasti kerrot. Sain inspiraation siitä että AI voi tehdä valokuvasta taulun, vaikka akvarellin tai muun lajisen. Testasin heti omaa kuvaani, tietenkin... Hokus pokus, rypyt ja kaksoisleuat poissa!
    Hyvää kesän jatkoa sinne melkein entisille kotitanhuvilleni (asuin monet vuodet Pietarsaaressa ennen Länsi-Ruotsin rannikolle muuttoani, ikuisuus sitten).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos kommentistasi Hanna Helena! Joo, kannattaa todellakin kokeilla puhelimen gallerian AI-mahdollisuuksia, hauskoja kuvia saa tuunattua helposti. :-) Pietarsaaressa usein ollaan pelireissuilla, eli tuttu paikka meillekin. Ihanaa kesän jatkoa sinne Länsi-Ruotsiin!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...