Pieniä askeleita kotiutumiseen - Sopeudu, sulje silmät, hengitä, älä valita ja keskity muihin asioihin!

Eilen istuin kunnantalolla taas kerran villasukat jalassa ringissä ja hetken tunsin olevani kuin kotonani. Kaikki on alkanut vaikuttaa pikku hiljaa normaalilta. Hakkasin piikkipallolla kehoani ja etsin samalla ohjaajan mukaan oman kehoni rajoja. Päivällä kävin lounaalle mennessäni napsauttamassa ensin vedenkeittimen päälle ja pääsin juomaan teetä ilman mielipahaa tai kateellisuutta kahvinjuojia kohtaan, jotka saavat vip-kohtelua kahden kannun voimin. Keskiviikko-iltana vedin kuuliaisesti heijastinvyön päälleni ja lähdin iltalenkille sysimustaan iltaan valittamatta katulamppujen puutteesta. Tänään aloitin viikonloppua seisten lasten kanssa Lyylin grillin jonossa määrättömän ajan kilpailematta viereisen autokaistan kanssa. Olen alkanut myös nukkumaan yöni pääsääntöisesti junien tärinästä huolimatta (tai en ainakaan herää juniin viittä kertaa yössä) ja helisevät lasiesineet on siivottu pois yläkerrasta jo aikaa sitten. 

Myös muut kodin "pikku" ongelmat ovat unohtuneet. Olen unohtanut entisen, rakkaan induktio-lieteni ja tyytynyt antiikkiseen hellaan, jossa kiehuvat perunat saa hitaammin kuin Lyylin grillin ranskalaiset😁 Pojat ovat tottuneet jäähilemaitoon. Ilmeisesti jääkaapin termostaatti on jotenkin sökönä?😒 Keittiön ruututapettia ei näe marraskuun pimeydessä (Odottaa päällemaalausta tai uutta tapetointia) ja työhuoneen kompassi-tapetin saa peitettyä Teamsin taustakuvilla. Myös olohuoneen hirviölamppu on palvellut tarkoituksenmukaisesti, eikä sitä edes näe, jos ei satu vilkaisemaan kattoon. Vielä heinäkuussahan olin moukaroimassa sitäkin vasaralla pirstaleeksi.😅

Nimeä meillä ei ole ovessa vieläkään ja tuparitkin odottavat eteisen naulakkoa, mihin vieraat saisivat takkinsa ripustettua. Nimikyltin, naulakon, induktiokeittotason- ja uunin, kylmäkalusteiden ja tapettimaalien sijaan hankin A:n frisbee-kiekkoihin induktiovalot, jotka loistavat pimeässä. Kyllä nyt kelpaa heitellä kiekkoja pusikoihin. Itse valoista innostuneena petyin, kun A lähti kouluun kiekkojensa kanssa ja yritti saada veitsellä irti valoja, koska kenelläkään muulla täällä ei sellaisia kuulemma ole.😂

Odoteltiin perhepäivällistä gillillä perjantaina😊