Tulipa rikollinen ja sairas olo keskiviikkona, kun kävin työhöntulotarkastuksessa työterveydessä. Terveydenhoitaja kysyi, minkä numeron antaisin työkyvylleni nollasta kymppiin ja valitsin siinä kympin. Kerroin nukkuvani hyvin, syöväni terveellisesti, en tupakoi enkä käytä alkoholia tai muita päihteitä. Mutta, sitten alkoikin varsinaiset testit, jotka eivät selitystä tarvinneet. Pääsin seisomaan "kehonkoostumusautomaattiin", jossa läskimittari aina vain kasvoi kasvamistaan ja vastaavasti lihasmittari jäi kauaksi erinomaisesta. Viskelaari-rasvasta piirtyi paperille kamala vuori. Näytti ihan siltä Titanicin vuorelta, jossa vain pieni osa näkyi viivan yläpuolella ja loput olivat siellä meren alla.😕Huumetestissä hoitaja tuikkasi vessanpönttöön sinistä ainetta, jotta en voisi laimentaa näytettä pöntöstä vettä ottaen.😅 Itse purkkihomman jälkeen menin pesemään kädet ennen kuin kehtasin työntää purkin luukusta. Hoitaja totesi näytteen olevan liian laimeaa, ja jälkeenpäin mietin, että luuliko hän että laskin purkkiin vettä hanasta.😒 On kuulemma yhteydessä, jos tarvitsee tulla uudestaan. Purkki käy sitä ennen mutkan Helsingissä. Tämän käynnin jälkeen olisin vähintään tarvinnut jotain piristettä.😂
Viriteltiin mun uusi riippukeinu terassille ja siinäpä onkin ollut mukava makoilla koko perheen vuorotellen.😍 Lupailin lähettää ex-työkavereille kuvaa "Nuku yö ulkona" -riippukeinusessiosta, mutta kun insinöörimieheni mainitsi sudet, päätin kuitenkin viihtyä riippukeinussa vain päiväsaikaan. Täällähän on susiongelma. Joitakin viikkoja sitten susilauma raateli kolmisenkymmentä lammasta viiden kilsan päästä täältä. Ja yksi susi löytyi 100 metrin päästä, joten "herkkupaloja" varmasti etsitään meidänkin pihamaalta. Epäilen kuitenkin, ettei näin vanha kelpaisi, mutta ehkä näytetään sudelle tarvittaessa se työterveyden viskelaarirasvapaperi, niin eiköhän kelpaisi.😁
Ompa ollut mahtavat kelit koko koulun aloituksen ajan. En uskalla edes ajatella niitä tulevia pakkaskelejä, jotka tyhjentävät vihreät puut yksi kerrallaan jättäen sen loputtoman pimeän talven meille. Siinä missä nyt on ollut ilo pyöräillä aamuisin juna-asemalle valoisassa lämpimässä aamussa, veikkaan että hymy hyytyy viimeistään sitten, kun maassa on lumi.
Eilen vietettiin Suomen luonnon päivää ja lähdettiin Kitinkankaalle heittelemään Frisbeetä. Saatiin mukaan A:n kummisetäkin testaamaan Kannuksen upeaa, pitkää rataa. Kuuma tuli vielä iltasäässä ja upea olla luonnon helmassa.😀 Ja mikä parasta, ei tarvinnut kulkea parijonossa, eikä jonottaa yhtään minnekään.
Kommentit
Lähetä kommentti