Siirry pääsisältöön

Miten maaseudulla lomaillaan? Saako laiskotella ennen kuin ruoho on siistinä?

Eilen havahduin siihen, kun kerroin perheelleni, että tämä päivä tuntuu aivan lomalta. Oltiin 3/4 perheen kanssa Kalajoella viskomassa frisbeetä ja haahuilemassa tuulisella rannalla ilman tärkeämpiä töitä. Olen oikeasti lomaillut jo neljä viikkoa.😁 Jotenkin tämä ei vain tunnu useinkaan lomalta. Onko maaseudun ihminen lähtökohtaisesti ahkerampi? Herää aikaisin ja touhuaa talon ja pihan kunnostustöitä koko vuorokauden hymyssä suin säässä kuin säässä miljoonien siivekkäiden ötököiden seassa. Samalla valmistuvat maukkaat omatekoiset padat, puurot ja keitokset. Puuliiterin puukasa vain jatkaa kasvamistaan ja ruokapöydän antimet kerätään pöytään maalta, jossa on ne rikkaruohottomat porkkanarivit. Lapset viihtyvät avojaloin pelloilla juoksennellen leijan kanssa kauniiden perennojen välissä ja illalla uni maittaa aikaisin touhukkaan päivän päätteeksi? 


Oikeasti aloin muistelemaan omaa nuoruuttani täällä, jonka olin jo unohtanut. En tainnut viihtyä koskaan vapaaehtoisesti ulkona, vaan tilan töiden jälkeen juoksin saman tien suihkuun ja sisätiloihin kauaksi hyttysmyrkyistä, hienhajusta ja niistä ötököistä ja pistävistä polttaraisista. Nyt sitten yritän pakottaa omat koululaiset sinne ulos "touhuamaan" jotain älylaitteidensa äärestä.😅

Paikallinen sähköyhtiö lähetti meille kirjeen, että sähkön hinta kaksinkertaistuu syyskuun alusta alkaen. Tämän tiedon jälkeen perheenisä onkin viettänyt aikaa lähinnä metsässä puita kaadellen. Meidän ison talon lämmitys on iso rahareikä, kuten myös mökki peruslämpöineen. Ehkä mökki pitäisikin vaihtaa kaupunkikaksioon, jossa suurin homma olisi tyhjentää ilmaisjakelut taloyhtiön paperinkeräykseen.😅

Viime viikon kivimpia juttuja frisbee-reissun lisäksi oli, kun pelattiin koiramäen muistipeliä siskon, äidin ja poikien kanssa, eikä kukaan muistanut Runebergia.😁


Kävin myös makoilemassa pari tuntia suosikkikampaajani tuolissa ja sain juurikasvun ja kulmakarvat taas hetkeksi kuriin. Ihan oikeasti on luksusta löytää hyvä ja mukava kampaaja, joka löytyy aina samasta paikasta parin kuukauden jälkeenkin.🙂
Päästiin maistelemaan omia porkkanoita. Ei vielä järin suuria, mutta laatuhan korvaa määrän.😋

Siivottiin latoa ja vietiin kaatopaikkakuorma. Pojat saivat kerätä kaikki löytämänsä pullot ja tölkit, jotka kauppaan palautettuaan sijoittivat rahansa biljardipeliin, jota sitten onkin pelailtu sen jälkeen ahkerasti ja raahattu peli myös mummolaankin.😍

Vilja kypsyy ja elokuun uudet tuulet kutsuvat ihan kohta. Tässä meidän tämän kesän viimeiset mansikat pakkaseen.😋



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...