Siirry pääsisältöön

"Kukaan ei ole tarvinnut täällä vielä selfiekeppiä"

IT-osastomme sai tänään minut nauramaan. Halusin tilata työhöni teknisiä apuvälineitä, joista yksi on selfie-keppi, jonka avulla saisimme pian avattavan some-tilin "lentoon". Sain tähän tarpeeseen viestin, kuinka "kukaan ei ole tarvinnut aiemmin täällä selfiekeppiä" ja ehdottivat sellaisen pro-tason "valorengaskepin" hankkimista, joka saa kuulemma kasvot kuin kasvot näyttämään edustavilta ja sopivat vaativaankin studioon. Olin jo naputtelemassa viestiä, että ihan sellaista reppuun mahtuvaa marketti-keppiä olin ajatellut meidän yksikköön, kunnes vinkkasin tästä kollegalleni, jonka mielestä tällainen ammattilaistason "keppi" olisi cool. Voisimme kuulemma marssia valtavan rengasvalokepin kanssa pitkin portaita live-videoita ottaen.😁 Kollegallani on niin surkea puhelin, että siihen ei saa edes whatsappia saati sitten someen kelpaavaa kamerakuvaa, joten päädymme hankkimaan tämän pro-kepin, joka ehkä muuttaa rakeisimmankin kuvan edustavaksi. 😂

Kivasti sävy sävyyn keltaista


Kohta siitä on jo puolitoista vuotta, kun raahasimme itsemme ja tavaramme tänne 500 kilometrin päähän. Päivä päivältä olen sopeutunut tänne paremmin. Toisaalta eilen, kun pomoni matkasi Helsinkiin ja hihkaisi Teams-palaverissa, kuinka Helsingissä on lunta, täytyi nieleskellä hetki ikävästä. Siellä jo luistellaan ja lasketaan mäkeä. Enkä siis tosiaan kaipaa lunta, vaan sitä ison kaupungin fiilistä, kun "kaikki" mahdollisuudet ovat siinä ympärillä. Toisaalta murha-uutiset Vantaalta ovat saaneet minut surulliseksi. Kyllä täällä on paljon turvallisempaa olla ja kasvaa.😀 Tälläkin hetkellä pojat tuolla pelaavat X-Boxia Vantaan kavereiden kanssa.  

Tein viikonloppuna ensimmäiset joulupaketit ja nyt työhuoneeni nurkkaa koristaakin jo pari joulusäkkiä. Vietin lauantain väsäten lahjaksi kuvakalentereita ja joulukortteja. Sunnuntaina shoppailin vielä muutaman verkko-ostoksen Black Week-tarjouksia hyödyntäen. 

Tästä ne lahjapuuhat alkavat

Perjantaina investoin itselleni lämpimän täkin. Nyt kun sähkö on "kortilla", meillä ei ole yläkerrassa ollenkaan lämmitystä. Tämä on tarkoittanut jo pitkään, että vilukissana nukun lämpimät pitkiskerrastot ja villasukat päällä kahden täkin alla ja silti välillä palellen ja jonain hetkenä aamuyöstä villasukkia riisuen. Kunnes tosiaan päätin raaskia ostaa kunnollisen täkin siskoni suosituksesta. Vähän epäilytti löytämämme täkki Jyskistä, jonka tuoteselosteessa luki sen olevan "erittäin lämmin". Ensimmäisenä kokeiluiltana kylmissäni luovuin sukista ja villahousuista ja asetuin peiton alle, eikä vastassa ollutkaan se kylmä peitto vaan heti ihanan lämmin peitto, jonka alle oli mahtava käpertyä pakoon kylmää maailmaa. Nyt olen nukkunut sillä jo neljä yötä, enkä enää vaihtaisi sitä kuin ehkä toukokuussa.😁 Nuorempi poikani haluaisi myös samanlaisen, joten ehkäpä meidän sähkölasku korvautuu kohta neljällä uudella täkillä.😅

Täkkipussiin sujahti jotain sinne kuulumatonta




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 5: Potilas lievästi ylipainoinen

Viikko sitten edellinen lääkäri totesi piikkien, Cartexan-kuurin ja kortisonihoitojen ja fysioterapian olevan turhaa, kirjoitti särkylääkereseptin ja kehoitti yrittämään magneettikuvausta ja leikkausarviota "omalta" lääkäriltä. Kävin tämän viikon maanantaina työterveyslääkärillä. Sain uuden piikin, polvestani vedettiin 10 milliä nestettä ja sain kehoituksen aloittaa Cartexan uudelleen, lähetteen erikoissairaanhoitoon ja 3 päivää sairaslomaa.😞  Hoitokertomukseen oli kirjattu teksti: "lievästi ylipainoinen"😁. Kyllä! Lievästi ylipainoinen ja kohta vähän enemmänkin, jos en keksi jotain konstia päästä liikkeelle. Tällä kertaa otin sairaslapun käteeni ja linkutin odotusaulaan ja työterveyshuollon edustalla olevan kiven päälle ja kirjoitin siellä läppärilläni "sataan" paikkaan, että olen out of office ja tilasin kuljetuksen kotiin mieheltäni, asettauduin sohvalle jalka suorana ja aloin paneutumaan suoratoistotarjontaan, jotka tosin olin jo lopettanut. (Koska jo...

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...