Siirry pääsisältöön

Vain hölmö suostuu kirjoittamaan muistioita

Olet ehkä kokenut töissä sen saman tunteen, kun kokouksessa kysytään, kuka kirjoittaisi tänään muistion, ja yrität piiloutua läppärin taakse ja valua tuolillasi näkymättömäksi. Niin minäkin teen seuraavalla kerralla. Sain tänään oppitunnin siitä, miten julkisen sektorin muistiota (=pöytäkirjaa) kirjoitetaan. Palataan siis kaksi viikkoa taaksepäin. 

Lumetonta pakkasmaisemaa mökillä

Viisi minuuttia ennen silloisen kokouksen alkua kollegani rekrytoi minut kirjoittamaan hänen puolestaan muistiota. Lupasin tämän ja puolitoistatuntisen kokouksen aikana kirjoittelin kolmisen sivua tekstiä asioista, joista keskusteltiin. Yritin epätoivoisesti kirjata osallistujia Teamsissä ja koska en itse ollut kokouksen järjestäjä, en tietenkään saanut osallistujalistaa jälkikäteen. Kokouksen jälkeen kollegani kehoitti kirjaamaan muistion järjestelmään. Järjestelmä kuitenkin vaati tunnareita, joita minulla ei ollut ja joita pyysin esimiestäni hakemaan. Esimieheni kertoi, että ei hänelläkään ole ja hän on yrittänyt saada tunnuksia jo keväästä asti sinne. Koska tunnusten saaminen ei kuulostanut todennäköiseltä ajattelin pyytää kokouskutsujasihteeriltä asialistan wordina, jonka pohjalle naputtelen muistioni ja sellaisen sainkin häneltä.😀 

Viikonlopun jouluntekoa mummolassa

Poistelin listalta ne henkilöt, joita kokouksessa ei mielestäni ollut. Samaan aikaan kauhukseni tajusin, että netistä löytämääni vanhaan muistioon oli merkattu myös ajankohdat, milloin kukin osallistuja oli poistunut ja myös erikseen porukka, joka oli poissa. Olipa kätevä alkaa etsimään, ketä ne poistetut ikinä olivatkaan ja yrittää tutkia Teamsin chattia, johon jotkut ystävällisesti kertoivat poistumisestaan jo kymmenen minuuttia ennen kokouksen päättymistä.😅 Muokkasin kollegojen tittelit uusiksi, kun luulin, että heidät oli "vahingossa" nimetty väärillä nimikkeillä. Kirjoitin muistioon mielestäni keskeiset keskustelut ja päätökset, jos sellaisia oli ja tyytyväisenä tämän päivän työn jälkeen lähetin muistion "tarkistettavaksi" kollegalleni. Kollega ei ehtinyt tarkistaa muistiota, enkä jaksanut yli viikon jälkeen odottaa tätä ja päätin vaivata itselleni tuntematonta sihteeriä uudelleen, josko hän voisi naputella tekemäni word-version sinne järjestelmään, jonka tunnarit hänellä on. Samalla kerroin epävarmuudestani henkilöiden, poissaolioiden kuin myös tekstinikin suhteen.😐 

Kylmäksi ja sateiseksi on käynyt kirjaston lukijan hommat

Tänä aamuna sain sitten sähköisen allekirjoituspyynnön. Kirjauduin mobiilivarmenteellani sisään allekirjoittamaan kyseisen pöytäkirjan ja vilkaisin uteliaana lopputuotosta. Tässä kirjoittamassani muistiossa ei ollut mitään jäljellä omista teksteistäni. Kaikki keskustelut ja mielestäni hyvät puheenvuorot oli poistettu ja nimikkeet muutettu entisiksi. Pykälien asialistojen perään oli vain lisätty, kuinka "selonteko" on "annettu tiedoksi" ja tekstinä oli vain jo asialistalla nähdyt "pykälät".😂

Meidän bingviinit

Pauhasin miehelleni tänään yhden työpäivän hukka-aikaa manatakseni. En käsitä näitä julkisen sektorin byrokratiahommia varmasti ikinä.😁Kokouksia on vain kokouksia varten, ja näitä pöytäkirjoja ilman sisältöä kirjoitetaan, koska niin vain pitää tehdä. Sadoista kokouksista ei voi jäädä pois, mutta ihan vapaasti voit luukuttaa niiden ajan kuulokkeistasi vaikka Metallicaa ja saada silti nimesi "osallistuneiden" listalle, joita tietysti on "pakko" olla, jotta virallinen "kuuleminen" on tapahtunut ja kerta sinut on jossain virallisessa tilaisuudessa tällaisen kokouksen viralliseksi edustajaksi valittu. Ja muistiota ei käy kukaan lukemassa, koska sillä ei ole mitään uutisarvoa asialistan sisältöä enempää. Pöytäkirjantarkistajat kuittaavat pöytäkirjan oikeaksi, koska jotkut on pakko siihenkin hommaan valita ja joiden homma on käytännössä kirjautua järjestelmään pankkitunnuksilla sisään ja napsauttaa allekirjoitus kuntoon.  Olen aina luullut, että muistio kirjoitetaan paikalta poissa olevia varten ja nyt piti ihan Kuntaliiton sivuilta tarkistaa, mikä pöytäkirjan tarkoitus onkaan. "Pöytäkirjan perustehtäviä ovat tiedon säilytys, tiedon siirto sekä oikeussuojan ja valvonnan tarpeet." Tästä episodista toipuakseni tarvitsen varmastikin pimeän pullon työpöytäni alle ja ehkäpä myös sitä Metallicaa. 😂



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...