TOP-9 fiilikset maallemuutosta just nyt marraskuussa

Meidän maallemuutosta on nyt jo vuosi ja neljä kuukautta. Mikä tänä päivänä vielä ihastuttaa? Miksi ehkä sinunkin kannattaisi harkita maalle muuttoa? 

1. Helpot harrastukset

Ei monimutkaisia kuljetuksia ja säätämistä. Miten ihana on joka päivä katsella, kun perheen jalkapalloilija lähtee potkimaan kentälle palloa jalkapallokavereidensa kanssa. Etelässä ohjatut urheiluseurat veivät "vuorot" ja omatoimiharrastaminen oli hankalaa. Täällä kaikilla urheilukentillä on rajattomasti tilaa mihin tahansa aktiivipelaamiseen kavereiden kanssa. 

Omatoimitreenit kutsuvat tänään

2. Turvallisuus

Huomasin yksi päivä pimeässä töistä tullessani, että en ole koko täällä asumisaikana pelännyt mitään. Täällä ei ole pelottavia, kovaäänisiä tai aineissa olevia seurueita, joita pitää kierrellä. Pyöriä ei varastella (vaikka niitä ei edes lukittaisi), eikä mitään muutakaan pihalta. Postilaatikot ovat vailla lukkoja. Lapset voivat vapaasti liikkua minne vain. Muistan etelässä aika usein pelänneeni liikkumista tietyillä alueilla pimeään aikaan ja vilkuilleeni taaksepäin, postit oli tiukasti lukitut ja pyöriä varastettiin harva se päivä naapuristosta. 

Hiljaiset kylätiet

3. Asioimisen helppous

Kun minnekään ei tarvitse jonottaa. (Paitsi jos täällä tarjotaan jotain ilmaista😁) Edelleen on vaikea uskoa, että voit piipahtaa viittä minuuttia ennen sulkuaikaa apteekissa unohtuneen kela-kortin kera ja saat silti reseptilääkkeesi ilman, että kukaan vetää oven edestäsi kiinni tai kehoittaa tulemaan seuraavana päivänä uudestaan. Grilliltä saat haluamasi hampurilaisen viidessä minuutissa (ellei autokaistalla ole autoja jonossa)😂. Ruokakaupat ovat niin pieniä, että niistä pääsee hetkessä ulos.😅

Lyylin grillillä, kun ei ole jaksettu tehdä ruokaa. 😉

4. Kohtuullisempi vanhemmuus

Täällä ei hirveästi vaadita. Lapset kiteyttivät tyypillisen isän mallin täällä. "Juovat kaljaa ja polttavat tupakkaa". Ei tarvitse kuulemma kouluja käydä. Mieleeni juolahti etelässä eräässä vanhempainillassa käymäni keskustelu poikani luokkakaverin äidin kanssa. Hän halusi 3. luokkalaisen poikansa seuraavana vuonna valinnaiseen ranskan ja espanjan ryhmään. Minä tavoittelin lapselleni kiinnostavalta opintolistalta ohjelmointia tai robotiikkaa. Itse lapset olivat ruksanneet valinnaiseen vain liikuntaa ja kässää. Nooh, meille tuli ohjelmointia ja kaveri sai ranskaa. 😇 Täällä valinnaisia ei taida olla ollenkaan ala-asteella, niin eipähän ole valintaongelmia.😅

Isä ja poika relaamassa

5. Metelittömyys

Rakastan tätä hiljaisuutta kaikkialla. Kaikesta on helpompi elpyä ilman jatkuvaa liikenteen ja ihmisten melua. Vietän välillä tuntikausia työkaupungissani töiden jälkeen junaa odotellen. Kävelen hiljaisia katuja, istuskelen lähes tyhjässä kirjastossa, kiertelen hiljaisia liikkeitä arki-iltoina omassa sisäisessä maailmassani. 

Hiljaiset sillat

6. Pienet piirit

Perjantaina poikien koulussa oli enkelipolkukävely hautausmaalle, jonne sai ottaa halutessaan hautakynttilän läheisensä haudalle. Poikani opettaja oli tuntenut papan ja auttanut kynttilän sytytyksessä. Samalta hautausmaalta löytyy täällä asuvien koko edesmennyt suku. Useat opettajat ovat syntyneet ja kasvaneet täällä, kuten mekin ja isovanhempamme. 

Pyhäinpäivän illan tunnelmaa hautausmaalla

7. Toimivat paikalliset terveyspalvelut

Omakohtaiset kokemukset terveyspalveluista ovat toistaiseksi vähäiset koronanäytteenottoja lukuunottamatta, mutta kun paikallisia kuuntelee, huomaa, mikä etu onkaan, jos tuntee "Kaisan", "Leenan" tai "Kain". Kuntoutukset, haavat, influessarokotukset, hoitotarvikkeet, apuvälineet tms. hoituvat kädenkäänteessä siinä missä etelässä tämä olisi mahdotonta, keskitetty jonnekin muualle ja kaikkea saisi selittää loputtomiin aina vieraille ammattilaisille. 

Hetki ennen tikkua nenään edellissyksynä

8. Parempi koulu

Poikien koulu vaikuttaa ihan huipulta. Kaikki tuntevat kaikki, eikä lapsia katoa kesken koulupäivän, niin kuin tokaluokkalainen Eino Vantaalla, kun koulu ei huvittanut. Opettajat aidosti opettavat lapsia, eivätkä ole vaihtamassa työtä ja koulua jokaisen lukuvuoden jälkeen. Opetuskirjoja riittää kaikille ja Wilmaan pölähtää viestiä, jos välineet ovat jääneet kotiin. Lapsilta odotetaan jotain.

9. Pidetään huolta

Pojat pitävät huolta mummon muistista ja mummo poikien pullan tarpeesta.😋 

Muistipeliä ja pullaa