Siirry pääsisältöön

Top 8 fiilikset kotiseudulle muutosta nyt puolentoista vuoden jälkeen

Tässäpä fiiliksiä pimeänä tammikuun iltana 2023.Vaikka toisinaan itken täällä maaseudulla parempien palveluiden, kauppojen, työpaikkojen ja ravintoloiden perään, on täällä paljon asioita, jotka ovat hyvin. Eli kämppä ei ole vieläkään myynnissä, eikä menolippuja etelään ostettu.😅  

1.  Mummo kahvilla

Äsken sanoin heipat 82-vuotiaalle äidilleni, joka terveyskeskusjumpan jälkeen autoili kotiimme päiväkahveille. Paistettiin vohveleita kolmen sukupolven voimin ja kun kiirehdin Teams-palaveriin, J ja mummo alkoivat pelaamaan yhdessä lautapelejä.😍 Elämässä mikään ei ole ikuista, ja tässä vaiheessa osaa arvostaa näitä hetkiä enemmän kuin koskaan. 


2. Pilatesta ja Runebergin torttua

Eilen illalla taas ähellettiin yhden siskon kanssa pilateksessa alakoulun liikuntasalissa ja siunailtiin vatsalle kertyneitä senttejä. Viime viikolla toisen siskon kanssa parannettiin maailmaa meidän keittiössä Runebergintortuilla. Kummastakaan tapahtumasta ei tullut otettua kuvaa, mutta kelvatkoon nämä viime kesäiset kuvat Sievin muttimarkkinoilta jäätelökioskilta ja siskontytön pesäpallomatsista edes vähän urheilullisimmissa merkeissä.



3. Juna maaseudulla kulkuvälineenä

En tiedä uskaltaako tätä tähän kirjoittaa, (jos vaikka huomenna kuitenkaan junaa ei tule ja jään palelemaan kylmälle asemalle odottaen tunnin päästä tulevaa bussia) mutta olen kyllä VR:lle ihan hirveän kiitollinen. Olen kulkenut nyt jo puoli vuotta töissä kaukojunalla lähikaupungissa kolmena päivänä viikossa ja junaa on joutunut odottamaan kaksi kertaa. Joka aamu, kun puolijuoksua yritän ehtiä asemalle seitsemäksi, olen saanut huomata, että se junahan tulee. Ei ikkunoiden rapaamista eikä auton lämmitystä, auraamattomilla teillä ajoa eikä parkkeerausongelmia kummassakaan päässä, vaan saan kuunnella äänikirjoja junanpenkillä relaten. 


4. Ruuhkaton kuntosali

Usein motivaatiosyistä minun on vaikea "ehtiä" töiden jälkeen kuntosalille, mutta kun ehdin, on aivan mahtavaa valita juoksumatto tai crosstrainer niistä kymmenestä vapaasta ikkunapaikasta salilla. Kun täällä asiakkaita on aina vain kourallinen, voin aina mennä minne vain ilman, että joku hosupetteri tulee kysymään "voinko tehdä tässä välissä." Pitäisiköhän vitsinä kokeilla mennä jonkun kanssavoimailijan vierelle tyhjällä salilla ja kysäistä voisiko tehdä siinä välissä?😁 Vitsit, että kerrankin saa vain istua samassa laitteessa vaikka tunnin ilman, että kukaan tahtoo siihen "välissä". 


5. Työ

Maaseudulta on vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä, mutta minullapa sellainen nykyään on. Alkuun ajattelin, että enpä muistanutkaan syntyneeni näin tympeään maakuntaan, kun kukaan ei uudessa työssä vaivautunut Teams-kokouksissa edes itseään esittelemään saati sitten toivottanut tervetulleeksi. Kun kampaajani kertoi, että ei täkäläiset ole tympeitä ja tylyjä, vaan pelkästään "hiljasia" ja hitaasti lämpeneviä, aloin uskoa siihen. Nyt kun puoli vuotta on kohta kulunut, saan viettää lähipäiväni hauskojen ihmisten keskellä ja olenpa jopa saanut melkein jokaiseksi työpäiväksi lounasseuraakin sen alun nihkeän "mulla on mikroeväät" -tokaisujen sijaan. Olenpa päässyt lähiaikana ihan mentoroimaankin uusia työntekijöitä ja kertomaan, miten täällä selvitään hengissä.😁  

Löydettiin kollegan kanssa ihan helmilounaspaikka, mikä veti vertoja Punavuoren lounaspaikoille.

6. S2 ja pojat

Tällä viikolla uutisoitiin oppimistilastojen laskusta. Nykykoululaiset eivät kuulemma osaa edes lukea. Enkä yhtään ihmettele etelän kokemuksia muistellen. Meidän opet ovat loistavia. Ensi viikolla olen menossa vanhempainvarttiin kuuntelemaan poikani oppimistuloksia. Opettaja on pitänyt oppilaille testit lukemisesta, kirjoittamisesta, kuullun ymmärtämisestä ja matematiikasta ja aidosti kertoo, mikä tilanne on. Ja mikä on ihan parasta täällä pienessä koulussa, että "kukaan ei kiusaa ketään". 


7. Varkkis ja koulun kerhot

En tiedä onko näitä avoimia kerhoja lisätty kaikkialle, mutta aivan loistavaa, että lapsille järjestetään tällaisia. Nuorempi lapseni menee joka viikko seurakunnan ilmaiseen kerhoon syömään välipalaa ja pelaamaan kavereiden kanssa biljardia. Vanhempi osallistuu maksuttomaan liikuntakerhoon. Tällaiset maksuttomat harrastukset ja hengauspaikat ovat loistavia. Valittavana olisi vielä sen joskus mainitsemani metsastyskerhon lisäksi ainakin kirjastokerhoa, eräretkikerhoa ja kuviskerhoa. 😍


8. Ei ole pakko mennä ankeisiin juttuihin

Viime vuonna vielä kokeilin täällä kaikenlaista ankeaa asenteella "pakko kokeilla ja ehkäpä kaikkeen sopeutuu" -asenteella. Nyt en ole käynyt siellä ylitäydessä uimahallissa puoleen vuoteen, missä kaksivuotiaita imetetään saunassa ja teinit ajelevat hilloviivoja pukukopissa. En myöskään kestä mennä sinne ankealle kaupungintalolle, saati sitten taidegalleriaan, joka on tehty kai toisen maailman sodan aikaiseen bunkkeriin. Välttelen myös paikallisia ravintoloita ja kauppoja. Nautin elämästä kotona menemättä yhtään minnekään.😄 








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nivelrikko osa 5: Potilas lievästi ylipainoinen

Viikko sitten edellinen lääkäri totesi piikkien, Cartexan-kuurin ja kortisonihoitojen ja fysioterapian olevan turhaa, kirjoitti särkylääkereseptin ja kehoitti yrittämään magneettikuvausta ja leikkausarviota "omalta" lääkäriltä. Kävin tämän viikon maanantaina työterveyslääkärillä. Sain uuden piikin, polvestani vedettiin 10 milliä nestettä ja sain kehoituksen aloittaa Cartexan uudelleen, lähetteen erikoissairaanhoitoon ja 3 päivää sairaslomaa.😞  Hoitokertomukseen oli kirjattu teksti: "lievästi ylipainoinen"😁. Kyllä! Lievästi ylipainoinen ja kohta vähän enemmänkin, jos en keksi jotain konstia päästä liikkeelle. Tällä kertaa otin sairaslapun käteeni ja linkutin odotusaulaan ja työterveyshuollon edustalla olevan kiven päälle ja kirjoitin siellä läppärilläni "sataan" paikkaan, että olen out of office ja tilasin kuljetuksen kotiin mieheltäni, asettauduin sohvalle jalka suorana ja aloin paneutumaan suoratoistotarjontaan, jotka tosin olin jo lopettanut. (Koska jo...

Nivelrikko osa 7: Leikkauskelpoinen?

Viime perjantaina iski paniikki, kun postilaatikosta löytyi kirje OYS:sta. "Sinulle on varattu aika Oulun yliopistolliseen sairaalaan". Kirjeessä luki, että kyseessä on päiväkäynti, ei sentään suoraan leikkaus, mutta samassa kirjeessä puhuttiin, kuinka ihorikkeet, ihottumat, rikkinäiset varpaanvälit ja tulehdukset ovat esteenä leikkaukselle. Ja kuinka huonokuntoiset hampaat tulee hoitaa ennen leikkaukseen tuloa tai jopa vetää irti 2 viikkoa ennen leikkausta. 😕 Myös hampaattoman suun omaavan kuuluu käydä hammastarkastuksessa. 😮Täytyi nopeasti ryhtyä toimenpiteisiin, jotka toki olisi pitänyt hoitaa jo puoli vuotta sitten, kun sinne jonoon pääsin. 🙊 Eilen kerkesin kuntosalille 1. Hampaat kuntoon Minulla oli jo kuukausia sitten varaamani hammastarkastusaika, mutta vasta siksi päiväksi, kun Ouluun tuli kutsu. Soittelin anelevasti ajanvaraukseen maanantaina ja onnistuinkin saamaan päivystysajan heti tiistaille. Hammaslääkäri arvioi 10 minuutissa suun ongelmakohdat, joissa paikka...

Nivelrikko osa 7: "Ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon"

Soittelin tänään tekonivelkirurgialle, kun kutsua arviointiin ei ole tullut. Lähete tehtiin siis reilu 3 kuukautta sitten joulukuun alussa ja kotiin tullessa "Lähete on vastaanotettu" -kirjeessä kerrottiin, että hoitotakuun mukaan arviointiin tulisi päästä 3 kuukaudessa. En siis tiennyt, että lause oli "vitsi" ennen kuin tänään puhelimessa ystävällinen hoitaja totesi, että "ei täällä ikinä ole kolmessa kuukaudessa päästy arvioon".😕 Kun kyselin milloin aika mahdollisesti tulee, niin vastauksena sain 6-7 kuukautta. Eli hyvässä lykyssä kesä-heinäkuussa. Kyselin, että tarviiko tuon jälkeen odottaa vielä leikkaukseen ja kuulemma sekin 6-8 kuukautta siitä kun kirurgi on tehnyt tästä leikkauspäätöksen. Tällä laskukaavalla saattaisin siis päästä ehkäpä helmikuussa 2026 leikkaukseen.😟 Kyselin, mitä vaihtoehtoja minulla on päästä nopeammin sinne arvioon ja leikkaukseen, ja hoitaja väläytteli päiväkirurgista leikkausta perusterveelle potilaalle, johon pääsisi nopea...