Tällä viikolla olen todellakin istunut bussissa, kun junat eivät kulje minnekään ja työpaikan 3 lähipäivän sääntö pakottaa istumaan päivisin puolitoistatuntia bussissa. Parasta täällä maalla tosin on, että näissä harvoin liikkuvissa busseissakaan ei ole kuin muutama lippalakkinen amis-poika ja pari keski-ikäistä täti-ihmistä, joten ihan rauhassa voi osallistua Teams-palavereihin.😁 Mutta joka tapauksessa junamiehet, voisitteko tulla ensi viikoksi takaisin töihin tai menen konkurssiin ja saan veritulpan istumisesta?😬
Mulla on muuten ongelma: ämpäri. Eilen kävin lounaalla ja sain innokkaalta eduskuntaehdokkaalta ämpärin, johon on liimattu hänen kuva ja ehdokasnumero. En välttämättä taida olla perussuomalaisten vakiäänestäjä, mutta kyllä ämpäri näyttää työhuoneessani kauniilta ja itse asiassa voisin tuunata siitä seisomapöydän. Alunperin ajattelin viedä sen mökille perunahommiin, mutta kokeilempa ensin virittää sen päälle läppärini.🤣 Oikeasti tarvisin toisen ämpärin hiirelle🫣
Olin viikonloppuna tyttöjen reissulla Tampereella, kun ne junat vielä kulkivat. Olipa mukava nähdä livenä vanhoja AMK-kavereitani monen hiljaisvuoden jälkeen.🤣 Käytiin katsomassa stand uppia, yövyttiin Tornissa, maisteltiin juomia ja shoppailtiin.
Jäin miettimään, muuttuuko ihmiset 20 vuodessa ja pitäisikö? Itse myönnän olevani nykyään niin mukavuudenhaluinen, että en millään jaksa meluisia ja humalaisten nuorten täyttämiä yökerhoja, enkä epämukavia vaatteita tai kenkiä.👯♂️👣
Mikä on merkityksellistä? Eläkkeelle pian jäävä työkaverini kävi tänään hakemassa työterveydestä oman läskipaperinsa.😁 Samaisen kaverin kanssa istuttiin kohta pannukakkujen, kermavaahtoläjän ja hillon äärellä😋 Siinä kesken työpäivää hän kertoi katuvansa liiallista työntekoaan. Sitä itsekin välillä mietin. Mulle merkityksellistä oli tänään painaa ovi hiljaa kiinni rakkaan perheen jäädessä sinne nukkumaan.❤️ Merkityksellistä oli myös tutustua tänään uuteen työkaveriin, joka muuten on ollut yläasteella samalla luokalla ja tunsi puoli sukuani.❤️ Juttelin A:n opettajan kanssa itseäni huolestuttavasta Allu testistä. Opettaja taputti virtuaalisesti olkapäätäni, ja kertoi lapsen pärjäävän.❤️
Ehkä merkitys ja elämän tarkoitus löytyy näistä pienistä kohtaamisista ja tunteesta, että olet läsnä juuri siinä hetkessä.🤔 Tai ehkä se löytyy tuosta vanhemman poikani askartelemasta Pullava-pussista, jota askarreltiin synttärisankariserkulle vietäväksi.😁
Ehkä tässä iässä muuttuu kriittisemmäksi omaa aikaa kohtaan. Jokaisen nopeasti hupenevan tunnin haluaa käyttää merkityksellisesti. 🤔
Kommentit
Lähetä kommentti