Maanantain lumimyräkkä |
Korjasin viime viikolla talvivaatteet pois ja otin ne maanantai-aamuna takaisin.😂 Ja koska kävely juna-asemalle ei ole kipeällä jalalla vaihtoehto, uhmasin terveyttä pyöräillen maanantai-aamuna ajotiellä autonrenkaiden jättämää jälkeä pitkin, koska 15 cm uutta lunta pyörätiellä ei houkuttanut senkään vertaa. Eilen sama juttu aamulla. Vanhemman poikamme kaverisynttäreille suunnattu trampoliini-ohjelma meinasi kaatua lumeen. J ennen kouluun lähtöään raivasi lunta epätoivoisesti trampalta pois, niin että tramppa voisi päivän aikana kuivua käyttökuntoon. 😅 En muista, että lapsena kevät olisi ollut näin kaukana. Onedrive muistutti edellisvuosien kuvista Vantaalta, joissa näkyi vihreää ja valkovuokkoja huhtikuun lopulla.⚘
Trampoliini taas lumen peitossa |
Keskiviikkona taas oli ihana keväinen +16 keli, kun pyöräiltiin A:n harjoituspeliä katsomaan jalkapallokentän vierelle. Ilo hyvästä säästä vaihtui vähän väliä kaatosateeseen, mutta se oli sentään vettä.😁
Harjoituspelissä kentän reunalla |
Kaverisynttärit saatiin kunnialla pidettyä trampalla vesipalloja heitellen ja Nerf-pyssysotaa käyden pihalla.
Synttärinaamiot |
Kaksi sairaanhoitajataustaista työkaveriani katselivat maanantaina linkuttamistani ja passittavat heti soittamaan työterveyteen, eikä suunnittelemistani manipulaatiokansanparantajahoidoista enää edes keskusteltu. Sainkin tiistaiksi hoitajan soiton ja torstaiksi lääkärin. Kun työterveyslääkäri määräsi minut makaamaan tutkimuspöydälle ja kertoi pistävänsä polveen kortisoneja, olin vähintäänkin kauhuissani. Olin kuvitellut pääseväni magneettikuvaukseen tai vähintäänkin röntgeniin, jotta saataisiin joku käsitys, mikä polvessa on, mutta sainkin h...sti sattuvan kortisoniruiskeen polveeni, jonka jälkeen kävelin vastaanotolta "terveenä" naisena ulos. Tunnin päästä puudutuksen laskettua polvikipu oli sietämätön töissä.
Jäähoitoa kipeään polveen |
Sairaanhoitajakaverini kehoittivat laittamaan polveen jäätä, joten torstai-iltana töiden jälkeen istuskelin sitten sohvalla kylmäkallen kanssa tuijottaen televisiota, vaikka olisi pitänyt järjestellä täysillä tulevia synttäreitä siivoamalla ja leipomalla.😅 Samalla tietenkin erehdyin katselemaan googlesta ja vauva-palstoilta kortisonipiikistä kokemuksia, ja löysin lähinnä kuinka sitä käytetään hoitomuotona koviin reuma- ja nivelrikkokipuihin vanhoilla. Määrätystä särkylääkeasiasta soittelin farmaseutti-siskolleni, jolla on käytössä nilkkavamman jäljiltä oma puolta heikompi särkylääke. Pitipä oikein lukea lääkepakkauksessa olevasta selosteesta, että 120 mg ko. särkylääkettä voidaan käyttää kertakuurina koviin kihtivaivoihin.😮 Eli lyhyellä päättelyketjulla sanoisin, että polvessani on tutkimaton kihti, jota hoidetaan hevosen lääkkeillä.🙈 Lääkärin sanoja siteeratekseni, "jos tämä viikon kuuri ei auta, katsotaan sitten sitä mahdollista kuvausta".
Synttärilahjoja tutkimassa |
Tällä viikolla olen ollut kauhean kiitollinen vastoinkäymisistä huolimatta kaikesta. Työkaverini kuskasi minua lääkäriin ja takaisin, jonne olisin joutunut kävelemään ainakin 3 kilometriä, enkä rehellisyyden nimissä olisi sinne teollisuusalueelle ehkä edes Google Mapsilla löytänyt. Mieheni haki pyöräni pariin otteeseen juna-asemalta, kun sain ystävällisiä kyytejä kotiin kiitos toisen työkaverini. Särkylääkkeetkin sain apteekista kyydittynä. Eli jos lääkärin ammattitaidossa täällä on parantamisen varaa, ihmisiä en vaihtaisi minnekään. Jopa pomot päästivät minut eilen jo kolmen jälkeen Teams-palaverista "puhaltelemaan ilmapalloja".😍
Synttärivalmisteluja |
Torstaina nuoremmalla pojalla oli koulun järjestelmä yökoulu, jonne pakattiin retkipatja, makuupussi, limpparia ja karkkia. Miten mukavia muistoja näistä hetkistä jääkään lapsille. Aivan mahtavaa toimintaa taas pienen koulun opettajilta! 😍
Yökouluun menossa |
Kommentit
Lähetä kommentti