Tällä viikolla olen päätynyt kehittämistyön umpikujaan kerta kerran jälkeen.😁 Pomoni kirjoitti positiivisesti kehityskeskustelulomakkeeseen, kuinka olen kokeilukulttuurin edistäjä ja rohkea uudistaja ja tästä rohkaistuneena olen väitellyt työkavereiden kanssa mm. siitä, millaisia henkilöstökoulutuksia meille pitäisi järjestää ja miten palvelujen saatavuutta pitäisi parantaa.😅 Vastauksena sain miniluennon siitä, kuinka webinaarit eivät sovellu koulutuksiksi ja kuinka etäpalveluihin satsaaminen vie meidän kaikki lääkärit.😲 Ihan piti alkaa jo muistelemaan kouluaikana käymiäni argumentoinnin ja väittelyn perusteita, mitä niissä sanottiinkaan.😁 Oikeasti paras kantapään kautta oppimani asia kaikessa kehittämistyössä on ollut jo pitkään se, että "kannattaa valita taistelut" ja toisaalta myös se, että "ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä".
Oikeasti olen ihan älyttömän innostunut uudesta työstäni ja myös huippumukavista työkavereistani.🤩 Kun vielä vuosi sitten ajattelin, että täältä maaseudulta on täysin mahdotonta löytää koulutusta vastaavaa työtä, olen nyt huomannut että olen unelmaduunissani. Työt lisääntyvät ja monipuolistuvat ihan joka päivä, kun alan yhtä kiveä kääntämään, huomaan saavani käsiini taas lisää mielenkiintoista kehitettävää.🙂 Ja yhtään tylsää päivää ei ole alun perehdytysvideoiden jälkeen ollut. Eli lämmin suositus kaikille muillekin tarttua lyhyisiinkin ja oudolta tuntuviin työtehtäviin rohkeasti ja muuttaa sinne, minne ikinä haluaa. Kyllä tekevälle aina jotain löytyy ja monia töitä voi "tuunata" mieleisikseen.
Tiistaina startattiin jalkapallokausi tekonurmella. Juuri se, mitä perheen miesväki hikisesti pari viikkoa sitten oli kolaamassa lumivuoresta tyhjäksi.😅Ja aurinko teki loput työt.🌞 Juniorilla on nyt viidet treenit viikossa ja meillä kuskauspäiviä niihin nolla, kun täällä maalla kaikki on näppärästi pyöräilymatkan päässä.👍 Miten kiitollisina seistiin tiistai-iltana kentän laidalla katsomassa harjoituspeliä ja pelaavia junioreita. Vielä vuosi sitten siis seistiin pölyisen hiekkakentän vieressä, ja mietin kuinka lapseni jalkapalloura taisi olla tässä, mutta viime syksynä tänne rakennettiinkin upea tekonurmi koulun viereen, joka on vapaasti "koko kylän käytössä". Ainakaan puuttuvien urheiluharrastusten perässä täältä ei tarvitse siis muuttaa pois moneen vuoteen kiitos kunnan ja urheiluseuran satsauksen.😀Nyt meidän pitäisi hommata vielä sellaiset retkituolit kentän laidalle, jotka täällä löytyy kaikilta paikallisilta.😁
Loukkasin pari päivää sitten toisen polveni. Olen hoidellut sitä kipugeelillä, Buranalla ja Googlen itsehoitovinkeillä. Nyt konstit alkavat loppua, varaaminen jalalle tuskaista ja epätoivoisesti mietin, mitä tekisin. Voisin yrittää kokeilla työterveyttä, jossa olen vieraillut viimeksi syksyllä niiden epätoivoisten huumepurkkien kanssa. 😂 Työterveyshuollon sovellusta en ole edelleenkään saanut asennettua puhelimeeni. Työkaverini vinkkasi perjantaina, että siihen pitää hakea lupa IT:ltä ja perustelut sovelluksen lataamiseen. 😕 Toki heille pystyy varmaan soittamaankin virka-aikana.😀 Toinen vaihtoehto olisi kokeilla paikallista terveyskeskusta, mutta epäilen, että vinkkaavat hankkimaan parin viikon Burana- ja kipugeelikuurin, joka minulla on jo nyt tuloksetta käytössä. Kolmas vaihtoehto olisi kokeilla jonkinlaisia kansanlääkintäkeinoja.🙏Niin näen jonkun kansanlääkitsijän manipuloivan polvea kuntoon ja minun huutavan hierontapöydällä.😅 Valitse ja kokeile näistä sitten jotain. Joka tapauksessa kävelyni tällä hetkellä muistuttaa poikien mukaan yhdeksänkymppisen lonkkavaivaisen mummon kävelyä ja tarvitsisin sellaisen rullaavan retkituolin juna-asemalle kävelyyn, joten jotain toimenpiteitä tässä on pakko alkaa kokeilemaan.😁 Ehkä niistä sitten seuraavassa postauksessa, jollei yön aikana tapahdu ihmeparantumista.🙏
Kun kävely ei onnistu, käytiin eilen pyöräretkellä lähihoodeilla. Jäät olivat lähteneet juuri joesta ja kevättä oli todellakin ilmassa.😍 
Käytiinpä myös mökillä ja mummolassa. Mökin pellotkin ovat lähes paljaina lumesta. Kohta tässä saa alkaa odottelemaan jo siitä superihania kirsikankukkia pihapuuhun. Perheen pojat ovat tosin uhonneet kaatavansa "äidin puut", koska pihalle tarvittaisiin kunnon jalkapallokenttä tai frisbeerata.😟
Ensi viikolla juhlitaan meidän tulevaa 13-vuotiasta. Vappusima-värkit odottavat tuolla keittiössä tekijää ja munkkejakin on tarkoitus väsätä ensi viikonloppuna.😅
Kommentit
Lähetä kommentti