Siirry pääsisältöön

Pystyykö ankealla maaseudulla elää? Muutosta 2 vuotta

Kohta jo kaksi vuotta muutosta. Istuskelin torstaina vakiokampaajallani jutellen sujuvasti kotikuntamme tulevista istutuksista, joita ei siis todennäköisesti taaskaan tule. Keskustan kehittämisestä on puhuttu täällä jo vuosia ja käsittääkseni asia on edennyt jo suunnitteluasteelle, mutta joku (lahopää?) oli valittanut tästä, joten mitään ei ole edelleenkään tapahtunut.😭
Toisaalta, vaikka meillä ei ole ihan Esplanadin kukkaloistoa, onhan meillä kuitenkin voikukat koristamassa pientareita ja vihreä ruoho kasvaa täälläkin.😍 Kunnan ainoa vihertyöntekijä todennäköisesti käyttää työaikansa hiekanjyvien keräämiseen ensi talven kahteen hiekoituskertaan, kun talvi kuitenkin on jo ovella.😅 
Eilen katseltiin telkkarista Suurmestaria, jossa koomikoiden tuli tehdä mainosvideo kunnasta, johon tikka osuu kartalla. Kajaania mainostettiin vuokaan laitetulla katilla, joka oli houkutellut lisäkatteja, jotka on haudattu vuokineen mäkeen, jota kutsutaan Vuokatiksi.🤣 Haapajärven kuuluisuus on haavankanto, jota käy katsomassa vuosittain yli 6 ihmistä.🤣 Närpiö mainosti kuntaansa "Hyvä meille, pysy pois" - teemalla.🤣 Näitä kun katseli naurunkyyneleet silmissä, tuli mieleen muutama mainosvideon alku tännekin.😁 

Eihän tänne muuteta hyvien työpaikkojen, opiskelumahdollisuuksien tai palvelujen perässä vaan mukavien ihmisten ja avaramman tilan takia.💓Jos joku aktiviteetti vaikuttaa yhtäkkiä kaupunkilaisen silmin ihan säkiltä, se ei sitä olekaan, jos soihdunkantana onkin sinun lapsesi, tätisi, serkkusi tai naapurin lapsi. 🤔 Jos lehdenjakajasi, papa-kokeenottajasi tai raksasetä onkin lapsesi kaverin vanhempi, kaikki onkin ihanan yhteisöllistä ja pienet virheetkin sallitaan, koska  mitään muita vaihtoehtojakaan ei ole.😅


Työystäväni perjantaina tuskaili rekrytointitilannetta täällä sanoin, "avoimiin paikkoihin tulee vain 2 hakemusta, joista toinen on tunnettu lapsiin sekaantuja ja toinen ammattitaidoton työkkärin lähettämä, joka kuvailee muutaman rivin hakemuksessa  lähinnä koiransa ja lapsensa."😳 Toivottavasti tapausesimerkki oli vahvasti liioiteltu ja joku uusikin normaali uskaltaa muuttaa tänne maaseudulle, ettei hommat jää näiden kahden harteille.👷


Oikeasti täällä ei ole ankeaa, vaikka kustakeskukset äkkisilmäyksellä siltä näyttävätkin. Siinä missä julkiset tilat, rakennukset, arkkitehtuuri, tiet, puistot ym. ovat täällä ankeita, ihmisten pihat ovat upeita. Isoilla pihoilla voi aidosti makoilla ilman rihmankiertämää ja väsätä sinne roppakaupalla paljuja, suihkulähteitä, pihasaunoja, autotalleja ja terasseja, joista ei mahdu mitään pääkaupunkiseudun 300 neliön tonteille, jos on onnistunut joissakin arpajaisissa sellaisen tontin tonttihaussa saamaan. Ne siistit puistot, penkit, kukkaistutukset, luontopolut, patsaat ja hengailupaikat, joita kaupungista kaipaan, ovatkin pienoiskoossa naapurini pihalla.😁 


Tällä viikolla ollaan seikkailtu pelireissuilla Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Kalajoella. Ylivieska Cupissa katsomosta löytyi myös mummo ja pappa ja A teki ensimmäisen maalinsa isompien joukkueen peleissä.😍 

Maanantaina seikkailtiin elämäni ensimmäistä kertaa Pietarsaareen. Miten mukava olikaan istuskella tekonurmikentän reunalla ilta-auringossa katselemassa nuoria, taitavia pelaajia. Tästähän on tullut ihan koko perheen harrastus, jossa itsekin saan työjutut pois mielestä ja samalla tutustuu pienesti ihan outoihin kuntiin ja pelaajien äitien leipomiin mokkapaloihin.😋 Itse asiassa niistä puheenollen, täytyy alkaa viimeistään nyt harjoittelemaan niiden leivontaa, koska lupauduin jo yhteen leivontavuoroon meidän tuleviin kotipeleihin.😟


Eilen vietettiin äitini 83-v synttäreitä. Voi kumpa itsekin säilyisi noin hyväkuntoisena, iloisena ja toimintakykyisenä saman ikäisenä. Mummo oli pyöräyttänyt aamulla kakun samalla, kun oli kuunnellut äänikirjaa tabletiltaan.😍 Duunailtiin yhdessä pesuhuoneessa uutta väriä päähän. Naurettiin vedet silmissä, kun ruskeaksi värjäytynyt pesuvati kaatui lattialle samalla, kun A juoksutettiin tuomaan lisäinstrumentteja operaatioon. Kaikki kastuivat ja värjäytyivät enemmän tai vähemmän, mutta jotenkin siitäkin selvittiin.😂 Ehkä kukaan ei palkkaisi minua vanhustenhoitajaksi saati sitten parturi-kampaajaksi.🙊


Tänään oltiin Kalajoella +7 asteessa pienessä tihkusateessa parin pelin verran. Tämän reissun jälkeen tarvittiin isäntävihollisen kuumat makkarat sekä lämmin sauna kohmeisille raajoille.🥶Voitokkaita pelejä ja makkara-apajia tuli seurailemaan myös siskoni miehineen Kalajoen Villaltaan.😊


Ensi viikkoa ei uskalla taas edes ajatella etukäteen. Jo heti huomenna istuskelen ainakin 6 tuntia Teamsissä, vain porukka ja aihe välillä vaihtuen.😅 Nyt olen oppinut, miten kuulokkeiden mikrofoni pitää kääntää aina kattoa kohti, jos lähdet pikareissulle vessaan, teekannulle tai jääkaapille. Ja aina pitää varmistaa, että jos nimesi mainitaan, ehdit kohtuullisessa ajassa juosta takaisin työpisteellesi.😂 Joku päivä tällä viikolla oli aivan pakko yrittää kuunnella toinen kuuloke korvalla keskustelua, ja hoitaa toisella aivopuoliskolla toista asiaa tiimiläisten kanssa, enkä ole ihan vakuuttunut, että selvisin hommasta kauhean hyvin.😅 Mutta hauskaa viikkoa myös sinulle! Ensi viikolla alkaa jo kesäkuu.😍

Kommentit

  1. Kiitos blogista! Muutimme myös koronan aikana takaisin Keski-Pohjanmaalle omakotitaloon, joten on ollut hauska lukea blogipäivityksiäsi!

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla, että löytyy joku toinenkin paluumuuttaja:-) Toivottavasti sopeutuminen tänne on sujunut hyvin? Mukavaa kesää teille! Keski-Pohjanmaa näyttää niin parhaita puoliaan just nyt kesällä ja myös tämä omakotitaloasuminen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...