Onko enemmän vai vähemmän vastuuta työelämässä parempi? Komea käyntikortti, oma työhuone, vastuullisemmat työtehtävät, hyvä palkka tai vakituinen pesti? Pitääkö työajan riittää työn tekemiseen vai onko ihan ok kirjoitella työsähköposteja tai raportteja illalla kotona? Joku kuukausi sitten luin työpaikasta, jossa oli käytössä maanantain vitutusmittari, josta tiesi onko työpaikalla kaikki hyvin. Oma v-käyrä on aina ollut tosi alhaalla työelämässä. Pääsääntöisesti reippailen joka maanantai hyvällä fiiliksellä töihin ja perjantaina maltan hädin tuskin lopettaa. Näin akateemisena pätkätyöläisenä olen päätynyt selvästikin kivoihin paikkoihin töihin, vaikka CV voisi varmasti näyttää paremmalta.😊 Nyt toisaalta taas mietin, mitä tekisin poukkoilevan työurani suhteen.🤔
Kun aloittelin nykyistä pestiäni viime syksynä, tulin tekemään vain yhtä työtä. Parin kuukauden päästä sain vastuulleni ensimmäisen työn lisäksi työkaverini työtkin ja paikan koordinaatiossa. Siitä parin kuukauden päästä aloin käynnistämään uutta toimintaa ja sain vastuulleni viiden hengen tiimin. Nyt yritän selvitä näistä kaikista.😅
Viikko sitten kysyttiin haluaisinko ottaa vuodenvaihteen jälkeen vedettäväksi toisenkin työkaverini työt, ja jäin miettimään tätä. Hyppäisinkö uuteen, monimutkaiseen ja toisen henkilön aloittamaan kokonaisuuteen ja saisin vastuulleni taas uusia ihmisiä ja tulosodotuksia? Vai hoitaisinko hyvin vain alkuperäiset hommani ilman ylimääräista stressiä?
Oikeasti elämä on lyhyt mihinkään kurjiin töihin tai kusitolppana olemiseen. Mistä tiedän, mikä minua odottaa? Entä jos joudun kestämään kusitolppameininkiä ja ehdinkö enää koskaan nauramaan rennosti kahvipöytään? Toisaalta, jos onnistun, ehkä minua odottaa vihreä oksa jossain? Palkitaanko kova työ vai onko kuitenkin niin, että "viisas pääsee vähemmällä?" Onko vastuun välttely kunnianhimotonta vastuunpakoilua?🤔 Ehkä tiedän itsekin jo vastauksen kysymykseeni. Elämässä on paljon hauskempaa vastaamalla joka juttuun yes.😎 Tällä viikolla olen kuunnellut tosi paljon Mikko Harjun Anna mennä lennä -biisiä.😍
Joka kuuseen kurkottaa voi kaiken saavuttaaAnna mennäLennä vaanRohkeus on ilmaistaVoit kaiken tuhlata
Jos mietin päivät työkuvioita, illat kuluvatkin sitten painonhallinnan tai holtittomuuden merkeissä. Lauantaina söin oikeasti tuon kuvassa olevan pitsan. Tämän lisäksi syntilistalla on viime perjantain Bacardi Breezer, sunnuntain Snickers-patukka ja grillimakkara.🙈 Painonhallintaryhmässä neuvottiin miettimään kiusausten kohdalla, "tarvitsenko tätä todella?". Perjantain työahdistukseen tarvitsin todellakin sen Breezerin, lauantaina tein syntisen valinnan lasten pitsan, nakkikeiton tai kebabrullan välillä A:n jalkapallomatsien välissä. Sunnuntaina olin niin nälkäinen ja kylmissäni Lohtajan syysturnauksessa, että todellakin tarvitsin sen lämpimän makkaran ja vielä jälkkäri-Snickersin.😅
 |
| Lohtajan syysturnauksessa |
Maanantain läskiryhmässä aiheena oli ravitsemus ja liikuntakokeiluna levytankojumppa. Tulipa hieno fiilis siellä jumpassa. Siistiä päästä kokeilemaan kaikkea yhdessä ryhmän kanssa ja vielä siistimpää on huomata pystyvänsä tähän. Eilen aloitin siskoni kanssa spinningin, jonka jälkeen vielä osallistuimme vesijuoksuun. Vesijuoksukin on muuttunut yhtäkkiä kivaksi, kun sieltä on tainnut jo 5 muuta tätiä luovuttaa, niin eipähän kolise enää läskit yhteen.😋 Maratoneja harrastava työkaverini antoi vinkkejä nopeaan painonpudotukseen viimeisenä vuorokautena ennen punnistusta. "Et vain syö tai juo mitään". Toinen työkaverini liputti saunan ja folioiden perään. Haluan niin nähdä itseni saunomassa niiden folioiden kanssa ja ehkäpä käyn rapistelemassa ne vessassa pois juuri ennen punnitusta. 😁
 |
| 3 kg pois, jee |
Kommentit
Lähetä kommentti