Siirry pääsisältöön

Ikigai ja bikinit

Tartuin tänään äänikirjaan Ikigai Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain. Joku tässä kirjassa kolahti ja aloin googlettamaan aiheesta lisää. Hesari oli kirjoittanut aiheesta tammikuussa 2023 otsikolla Onnen kaava, minkä tosin joku yliopistotutkija lyttäsi.😕 Wikibedia kertoo, että Ikigai on japanilainen filosofinen käsite, joka antaa ihmiselle merkityksellisyyden tunteen tai syyn elää. Ikigai on syy nousta aamulla vuoteesta.  Ikigai on intohimoa, joka tuo elämään sisältöä ja tyydytystä, mistä ei halua luopua eläkeiässäkään. Tiedätkö sinä, mikä on sinun Ikigaisi?


Ikigaista on tehty kaavio, jota en nyt "kehtaa" kopioida tähän tekijänoikeussyistä.😅 Mallissa lähestytään yksilön elämää neljän eri kysymyksen kautta. Jos nämä neljä vastausta kohtaavat toisensa pallukkakuviossa, löytyy oma ikigai eli elämän tarkoitus. 

  • Mitä rakastat
  • Mitä maailma tarvitsee?
  • Missä olet hyvä?
  • Mistä sinulle maksetaan?
Näiden kysymysten vastauksista löytyy oma intohimo, kutsumus, tehtävä ja ammatti. Helppoa?
  • Intohimo: Missä olemme hyviä ja mitä rakastamme?
  • Kutsumus: Asiat, joita rakastat ja joita myös maailma tarvitsee.
  • Tehtävä: Mistä sellaisesta voimme saada elantomme, josta maailma hyötyy.
  • Ammatti: Missä asioissa olet hyvä, joista voit saada myös palkkaa?

Kirjassa oli haastateltu japanilaisia pitkään eläviä Ikigai-tyyppejä. Nämä ihmiset eivät jääneet eläkkeelle ollenkaan, vaan jatkoivat työelämää niin kauan kuin mahdollista. Olisiko tämä meillä Suomessakin mahdollista? Että kaikille löytyisi niin mielenkiintoinen kutsumustyö, jota rakastaa ja josta muut ovat vielä valmiit maksamaan? Tällöinhän valtiontalous olisi nopeasti pelastettu.😍


Meillä jokaisella tulisi siis olla syy herätä huomenna aamulla töihin hymyssä suin. Viikonloppu kului muutoin rennoissa merkeissä. Eilen käytiin mökillä saunomassa ja mummolassa. Tänään vietettiin siskon lapsen 12-v syntymäpäiviä. Koko viikonlopun on satanut lunta ja räntää. Jo kertaalleen sulanut ja kuivunut tramppa on ollut taas lumen peitossa, eikä kevättä tunnu tulevan ikinä. Ihana kuitenkin, että pääsiäinen on ihan kohta täällä ja se neljän päivän luksusvapaa.😀


Keskiviikkona koin taas erilaisuutta täällä maalla, kun siskontyttö uimahallissa tokaisi, että "olet varmasti ainut aikuinen täällä koko kylässä, joka käyttää bikineitä". Ai olenko? Voi olla, mutta olen myös aikuinen, jota tällainen erilaisuus ei haittaa pätkääkään. 😁 Ehkäpä voisin mustien perusbikinien sijaan kaivella kaapistani vieläkin oudommat turkoosit rantabikinit esiin seuraavalle kerralle. Kun käveltiin poikani kanssa synttäreiltä kotiin kyselin häneltä, että onko hänen äiti vähän nolo. Hävettikö häntä esimerkiksi katsoa äitinsä ja tätien toilailuja viime viikonloppuna Seinäjoella. Mehän päädyttiin jonkun nuorisoporukan Tiktok-videollekin. Hän tokaisi vain, että häntä ei haittaa yhtään, kun hänkin on sellainen "nolo". 😁 Millainen äiti, sellainen poikakin kai. 😊 




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...