Siirry pääsisältöön

Huijarisyndroomasta

Tiedätkö sen tunteen, kun alat luulla vain kuvitelleesi olevasi hyvä? Yhtäkkiä alatkin epäillä omia taitojasi. Ehkä olenkin vain tyhmä, keskinkertainen ja jotenkin keplottelemalla päässyt niihin hommiin, missä olen🤔 Kaikki työkaverisi ovat miljoona kertaa pätevämpiä ja osaavampia ja on vain ajan kysymys, että pomosi huomaa palkanneensa ihan surkean tyypin töihin. Jostain syystä tällä viikolla oma olo on tuntunut jokseenkin tällaiselta.🙈


Ehkä olen liikaakin ollut tekemässä tällä viikolla täydellisten tyyppien kanssa ja vertaillut tahtomattakin itseäni heihin. Minulla on työkaveri, joka oikeasti tietää ihan kaiken. Joudun vähän väliä kysymään häneltä yhtä jos toista, ja hän tietää empimättä aina kaikkeen sopivat vastaukset. Samaan aikaan, kun itse jään miettimään, hän jo kaivaa osoitekirjastaan apuun 5 tyyppiä, ketä kannattaisi kontaktoida saman tien. Kun itse yritän keskittyä kuuntelemaan webinaaria tai kokousta, hän ehtii lähettää viisi sähköpostia.🤩 Samaan aikaan sujuu vaativa työ, maisteriopinnot ja kodin remontointikin.🙄 Kun vierellä on tällainen superihminen, jostain syystä valokeila ei aina valaisekaan vierellä kulkijoita, vaan päin vastoin jättää ison varjon ja työntää välillä ojaan.🥺

Eilen koin myös alemmuuskompleksia. Osallistuin yhteistyöpalaveriin, jossa oli johtajia. Samaan aikaan, kun itse mietiskelin ääneen meidän haasteita toiminnan vaikutusten mittaamisen kanssa, yksi osallistuja kertoi kuinka kukaan ei osaa mitata vaikuttavuutta ja hänen mukaan heidän työntekijöidensä ei tarvitse sitä edes yrittää. Kuulemma näin on ja piste. Eipä siihen auttanut alkaa väittämään vastaan, että vaikuttavuustutkimustahan tehdään terveydenhuollossa paljon. Se tyyppi oli kyllä pelottavin kohtaamani ihminen (onneksi linjojen päässä) pitkään aikaan. Myös hän tuntui tietävän ihan kaiken puheenvuoroissaan ja mitään ei tarvinnut todellakaan pohtia.😁

Kun seurailen näitä erittäin itsevarmoja ihmisiä, tulee tunne että minunkin pitäisi olla sellainen. Toisaalta mietin, miksi pitäisi. Tarviiko kaikkien olla niitä äänekkäitä johtajatyyppejä, jotka täyttävät tilan kuin tilan ja tietävät aina kaiken? Voisiko joukkoon mahtua tällainen analyyttinen pohdiskelija, joka ei kerta kaikkiaan voi olla varma asioista?😁 

Lumet ovat viimein alkaneet sulaa täältä vauhdilla. Pihallakaan ei ole enää puolta metriä lunta.😁 Kohtahan pojat pääsevät pihalle pelaamaan jalkapalloa ja omenapuihin alkaa tulemaan kukkia.😍 


Ehkä maailma näyttää taas ensi viikolla erilaiselta myös työelämän suhteen ja haluan pitää kiinni siitä omasta tyylistä ja tavasta hoitaa asioita.🙂 Tänä viikonloppuna lähdetään yllärireissulle Ouluun juhlistamaan mieheni 50 vuotta hengissä. Kiitos vain asianosaisille tästä yllärireissusta. Pakohuonetta ainakin luvassa. Saas nähdä pääseekö sieltä ikinä pois.😅

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

9 viikkoa tekonivelleikkauksesta - Ennen ja jälkeen -tilanne? Kannattiko leikkaus?

Polven tekonivelleikkauksesta on tänään 9 viikkoa ja 3 päivää. Miten kaikki on mennyt niin kuin omasta mielestäni? Oliko leikkauksessa järkeä, vai olisiko kuitenkin pitänyt pärjätä vielä vanhalla jalalla? Eilen kaupungin jouluavajaisissa joen rannassa 1. Kipu Ennen leikkausta söin kipulääkkeeksi Etoricoxib 90 mg kerran päivässä noin kahden vuoden ajan. Ilman sitä en käytännössä pärjännyt päivääkään. Lääkkeen avulla pääsin töihin ja jaksoin noin kilometrin kävellä jalalla. Seisominen jalkojen varassa onnistui ehkäpä puolen tunnin ajan kivun kanssa ja varaten lähinnä terveelle jalalle.  Tällä hetkellä syön 1-2 Panadol 1000 mg sekä 1-2 Celecoxib STADA 100 mg päivässä. Jaksan kävellä yhtäjaksoisesti n. 4 kilometriä ja seisoskella noin pari tuntia välillä liikkuen.  Lääkearsenalia 2. Nukkuminen Tarvitsen edelleen sänkyyn polvien väliin tyynyn. Unet sujuivat ennen leikkausta ja nyt aika lailla samaan tyyliin, nyt kun pystyn taas leikkaushaavan toipuessa kääntyilemään, miten päin vai...

Kohta hajoaa selkä ja lonkat - polven tekonivelleikkauksesta kohta 7 kuukautta

Olen tuudittautunut tilanteeseen, että "jee, polvi on lähestulkoon kunnossa", kunnes siskoni tällä viikolla töksäytti kävelylenkillä, että "sinähän linkutat". En ole edes tajunnut linkuttavani ja kuulemma tällä menolla seuraavaksi hajoaa lonkka ja selkäkin. 😨 Ilta-aurinko, kävelylenkki ja kevättakki Anoppi ja appiukko neuvoivat todellakin heti leikkauksen jäljiltä niitä "sauna ja polven runttaus suoraan" -vinkkejä, joista keskustelin 6 viikkoa leikkauksen jälkeen fysioterapeutin kanssa, joka sanoi, ettei sellaista tarvitse eikä ainakaan suosittele tehtäväksi. Jalka kuulemma kuntoutuu siitä pikku hiljaa jumppaohjeita noudattaen. Nyt siskoni tarkkasilmäisenä huomasi, että eihän jalka edes mene kokonaan suoraan, jolloin kävely muuttuu vinoksi linkuttamiseksi. Olen siis vain yksinkertaisesti käynyt normaaleilla kävelyillä, hoitanut työtä ja perhe-elämää, käynyt kuntosalilla ja uskotellut, että kyllähän se jalka siitä kuntoutuu. Nyt kuitenkin täytynee alkaa te...

Mitä ajattelen nyt? Neljä päivää kesälomaan

Työnantajamme suositteli säästösyistä vaihtamaan kesälomarahoja vapaiksi, joten kohta se on edessä: 6 viikon kesäloma. Ja myöhemmäksi säästetty syysloma ja reilu joululomakin. 😀 Ainoa negatiivinen asia tässä on niiden rahojen menetys, mutta jospa nautitaan pääosin kesästä mökillä, ja muutaman pelireissun kautta. Pyysin meille myös siivousvapaan heinäkuun ja eipähän mene työmatkoihin rahaa, ja josko saisi aikaiseksi tehdä enemmän edullista kotiruokaa. 😅 Mitä muita ajatuksia tässä kesäkuun puolivälissä? Herätys klo 5.45 ja töihin pirteänä 1. Pitäisi, pitäisi ja pitäisi Onkohan tämä laiskan, mutta tunnollisen ihmisen perisynti soimata itseään tekemättömistä töistä niin töissä kuin vapaa-ajallakin? 😒 Oma tekemättömien töiden lista on ihan loputon. Töissä suunnittelin tekeväni kaikki ei-kiireelliset "rästihommat" ennen lomalle jääntiä, mutta perjantaina kalenterioin ensi viikon neljä päivää ihan kokonaan kaikkeen "pakolliseen" hommaan, joten ne tietoturva-/tekoäly-/op...