Tämä viikko alkoi kurjasti, kun A loukkaantui maanantain pelissä ja päästiin tutustumaan kotiseutumme terveydenhuoltoon ihan ruohonjuuritasolla. Päätettiin hyödyntää kerrankin IF:stä ikuisuus sitten ottamiamme tapaturmavakuutuksia ja viedä poika ortopedille lähiterveyskeskuksen sijaan. Yhden illan homma sekin selvittää, mitä ihmettä ko. tapaturmavakuutus oikeasti kattaa ja miten toimia.😅 Poissuljettuna näytti ainakin olevan sähköpotkulautaturmat ja yli 12-vuotiaan urheiluseuran järjestämät turnaukset. Ohjeita seuraten täytin vahinkoilmoituksen ja varasin yksityislääkärin ajan seuraavalle päivälle työkaupungistani. Kirjoitin Wilmaan viestin pojan uudelle opettajalle, jotta poika pääsisi lähtemään kahden tunnin jälkeen juna-asemalle ja varasin hänelle lipun yhdentoista junaan, jotta ehdin tehdä rauhassa puoli päivää töitä sitä ennen.
|
Pahaonninen sarjapeli, jossa A teki ensin 4 maalia ja loukkaantui sitten |
Ja miten sitten sujui huolella suunnittelemani case? Opettaja oli unohtanut koko jutun ja poika lähestulkoon myöhästyi junasta ylipitkän kirjastoreissun jälkeen. Jännitysnäytelmästä huolimatta poika löytyi oikeasta paikasta ja lähdettiin odottamaan ortopedia. Varattua ortopedia ei jostain syytä löytynyt ollenkaan, eikä myöskään vakuutusyhtiön suorakorvauspäätöstä, eikä vahinkoilmoitustakaan ja meille ehdotettiin seuraavaa viikkoa ko. ortopedille.😕 Kun kerroin, että poika on matkannut 45 kilometriä kesken koulupäivän sinne ja että kyse on tapaturmasta, hän alkoi tutkimaan urheilulääkärin sen päiväistä ajanvarauslistaa. Päästiinkin jo puolen tunnin päästä urheilulääkärin ylimääräiseksi asiakkaaksi. Säädin samalla työkalenterini uusiksi ja istuttiin siellä myös röntgeniä odotellen. Soittelin IF:n puhelimeen, että onhan tämä nyt ok. Suorakorvaus ei silti lupauksista huolimatta onnistunut, vaan homma maksoi 280e. En kyllä ihmettele, miksi julkinen näyttäytyy useimmille paremmalta vaihtoehdolta, kun 10 minuutin tutkimus ja 5 minuutin kuvantaminen maksaa tätä luokkaa. 🙊 IFiltä onneksi tuli saman päivän iltana tekstiviesti, että korvaushakemuksenne on hyväksytty. Ei siis irtisanottu vakuutusta, mutta eihän tämä prosessi ja asiakaskokemus varsinaisesti mikään loistava ollut.😅
|
Ihmeteltiin kuusen alle viriteltyä majaa kyytiä odotellessa |
Koska aikataulut venyivät (ja suunniteltu junasuunnitelma takaisin kotiin ei onnistunut) minun oli pakko ottaa lapsonen mukaan oman työterveyslääkärini vastaanotolle. Ajettiin sinne parin kilometrin matka taksilla, koska kumpikaan polvivaivaisena ei päässyt kävelemään nopeasti.😉 Kauan odotettu lääkäri ei pistänyt kortisonia, eikä oikeastaan edes vilkaissut nivelrikkopolveani. Hän kehoitti menemään röntgeniin ja varaamaan ajan "omalle työterveyslääkärille", (joka on loppuvuoden vapaalla) ja röntgeniin (koska hänen oikeutensa eivät riitä mihinkään muuhun.) 😕 Eli viisi minuuttia ja ulos ja neuvontaan. Neuvonta pystyi varaamaan minulle taas uuden lääkärin reilun viikon päähän, joka on ehkä se enemmän "oma" kuin se tyyppi jonka vastaanotolla vietin sen 5 minuuttia. Röntgeniä ei pystynyt varaamaan luukulta, koska se varataan itse puhelimitse. Kun soitin kyseiseen numeroon ja pyysin aikaa lähiröntgeniin, hoitaja kehoitti soittamaan "omaan" röntgeniin. Opin siis senkin, että meillä ei ole keskitettyä ajanvarausta, vaan sinun pitää tietää kuka on omalääkäri ja kuka omaröntgenhoitaja. 🙈
|
Torstain lounas pihalla auringossa |
Nyt siis olen lähtötilanteessa. Polvi on yhtä kipeä kuin puolitoista vuotta sitten ja odotan taas aikaa röntgeniin ja lääkäriin.😐 Katselin puolentoista vuoden työterveyden käyntejäni ja niitä oli jo 11. En edelleenkään tiedä, mitä se magneettikuvaus ja jalan tutkiminen oikeasti maksaisi, mutta epäilen, että nämä halvemmat "hoidot" ovat taitaneet käydä jo kalliimmiksi, eikä jalan tilanne ole edennyt ainakaan paremmaksi.
|
Keskiviikon auringonlaskua |
Tämä lääkäreistä tällä erää. 😅 Töissä maanantaina melkein itku tuli meidän uusista työtiloista, kun saavuin ensimmäistä kertaa työtiloihin ja minulle osoitettuun huoneeseen. Työkaverini kuvasi tilannetta juuri noilla sanoilla.😀 Muutto toteutettiin säästösyistä ja siirryimme siis puolta pienempiin tiloihin huonommalla sijainnilla. Ainakaan ei voi liikaa lihoa, kun työpöydälle pääsemiseksi täytyy jo nyt vetää vatsaa sisään.😁 Työkaverini intoilivat verhojen ostosta, jotka siis täytyy kustantaa omasta pussista, samoin siivousvälineet, jos haluaa saada pölyt toimistokalusteista pois. Itse en aio ostaa verhon verhoa enkä kyllä niitä rättejäkään. Kun pitää ikkunaa auki, pölyt ehkä vähenevät ja keskittyy tuijottamaan tietokoneeseen luurit korvilla, niin ei huomaa muitakaan puutteita.😁 Toisaalta minulla on tällainen välisermi mihin voisi vaikka kiinnittää halutessaan nuppineuloilla kikkelikortteja värittämään tylsiä kokouksia.😎
No joo, oikeasti työtilat ovat ihan jees, sain pitää sähköpöytäni ja tuolini ja tilat voisivat olla paljon pahemmatkin ja jossain korvessa automatkan päässä toisin kuin nyt. Ai niin paitsi että maanantaina ostamani seuraavan päivän salaatti oli niin jäätynyt ko. jääkaapissa, jonka pakastinlokero on umpijäässä, että mozzarellapallot olivat kivikovia. Työkaveri ehdotti mikroon laittamista, mutta epäilen, että salaatti ei kyllä siitä tykkäisi, joten pistelin jääpallot tyytyväisenä suuhuni.😉
|
Uusi työpisteeni |
Eilen meillä kävi kotona siivoojat ensi kertaa muuttomme jälkeen. 2 siistijää siivosi ilman taukoja 150 neliön taloamme 5,5 tuntia.😄 Täytyy uskoa, että sotkuista oli. Miten ihanaa oli aloittaa perjantain illanvietto kerrankin puhtaasta kodista.😍 Epäilemättä tuleva lasku tästä on kauhea, mutta jos hallitus ei poista kotitalousvähennystä, siitä ehkä selvitään. Vanhemman poikani lipaston päälle jo vuosia sitten sulanut ja jämähtänyt Werthers Original -karkkikin oli lähtenyt irti lipastosta.😮 Taikureita.😍
|
Koti suursiivouksen jälkeen
|
Paljon ollaan keskusteltu tällä viikolla nykylasten ja nuorten tilanteesta täällä maaseudulla. Itselleni tämä tuntuu lintukodolta, mutta sähkötupakat, nuuskat ja energiajuomat tuntuvat olevan täällä yhtä arkipäivää kuin kaupungeissakin. Välitunneilla karataan välituntivalvojan silmien edestä täydentämään koululounasta karkeilla.😟
A:n luokalle on tullut toisesta koulusta erotettu poika, joka on sijoitettu lapseni viereen. Hänellä on jonkinlaiset näkösermit aseteltuna kolmelle sivulle ja jonkinlainen "painotyyny", jonka päällä hän nukkuu oppitunnit kopissaan. Kun kaveri ei nuku, hän kuulemma ääntelehtii niin, että poikani ei saa selvää toisten oppilaiden lukemisista tai opettajan puheesta.😦 Eilenkin oli jäänyt koulun jälkeen 45 minuutin jälki-istuntoon. Ehkäpä tämä on jonkinlainen kokeilu, ja toisaalta harjoitus muullekin luokalle tutustua erilaisiin oppilaisiin. Eilen juuri kävin lapseni kanssa nukkumaan menessä keskustelua normaaliudesta. Kerroin iän tuomalla varmuudella, että kannattaa opetella joustavaa asennetta kaiken suhteen. Olla sellainen normaali, kiva tyyppi. Sain luennon siitä, että kukaan ei ole normaali, ei kuulemma äitikään, joka tekee videoita ja tykkää siisteydestä. "Parempi vain sanoa suoraan, mitä ajattelee." 😁
|
Omenapuun satoa |
A:lla on tämä viikko harjoituskieltoa, ja jos ei polvi parane viikossa, otetaan magneettikuva. Yksityislääkärillä siis magneettikuvaus tulee viikon kärsimyksen jälkeen ja julkisella...jäädäänpä odottelemaan...Katselin eilen kannasta, mitä se viiden minuutin lääkärini ilman tutkimuksia oli kirjoittanut potilastietoihini. "Suositellaan otettavaksi MRI". Täytyi oikein googlettaa sana ja sehän tarkoittaa magneettikuvausta.🙏
Kommentit
Lähetä kommentti