Töihinpaluu - Lupauksia paremmasta työelämästä

Työreppu pesty, etätyöpöytä siivottu ja elämä kasattu taas siihen malliin, että huomenna työpaikan ovi taas avautuu. 

Fiilikset ovat vähän sekavat. Haluaisin jatkaa näitä kahdeksan tunnin yöunia ja aikataulutonta elämää. Kiireettömiä aamuja, päiviä, iltoja ja öitä, jolloin on vastuussa vain itsestään ja parista jo isosta koululaisesta. Kun aamupala venyy lounasaikaan, lounasaika vaihtuu jäätelöön ja ruokaa syödään ja tehdään silloin kun jaksetaan. Näitä päiviä, jolloin meikit ja suoristusraudat voi jättää huoletta kaappiin, hiukset kuivuvat itsestään ja iltaisin voi istua mökin kuistilla siiderilasi kädessä. 

Saisiko tästä lomafiiliksestä säilöttyä edes jotain tulevaan arkeen? Lomalla kuuntelin Robin Sharman äänikirjaa 5 AM CLUB, jossa kehoitettiin muuttamaan omaa elämää merkittävästi ja lopullisesti heräämällä joka aamu kello 05.00. Tämä voittajan tunti käytetään liikuntaan, opiskeluun ja meditointiin. Siellä mansikkapellolla kirkkaan auringon paistaessa ja univelat nukkuneena oli vähän helpompi ajatella toimivansa noin, mutta nyt arjen pyörähtäessä käyntiin en olekaan tästä enää varma.😅 Ainakaan huomenna en aio herätä kello viisi.

Näiden vähän negatiivisten ajatuksieni kanssa toisaalta tiedostan, kuinka etuoikeutettu saan olla, että minulla ylipäätään on työ, johon mennä. Ja toiseksi vielä työ, josta tykkään tosi paljon. LinkedIniä jonkun verran seuraavana huomaan kuinka moni oikeasti etsii epätoivoisesti töitä. Joko nykyinen työ on helvetistä seuraavaa, pomot hirviöitä, palkka köyhyysrajalla tai töitä ei ylipäätään ole ollenkaan ja työpaikan hakeminen on kestänyt vuodesta toiseen sisältäen kymmeniä rekrytointikierroksia ja hylkäämispäätöksiä.😕 

Voisin päätyä johtopäätökseen, että lomat ovat ihmiselle huonoja. Jos lomia ei olisi tai ne olisivat max viikon mittaisia, ei voisi mitään muuta elämää kaivatakaan. 😉 Pitäisiköhän kirjoittaa säästövinkki hallitukselle ja työnantajalleni, että poistakaa lomat. Ehkäpä en uskalla, vaan jään odottelemaan ensi kesää, syyslomaa tai joululomaa ennen kuin kukaan niitä hoksaa perua. 

Mutta, mitä lupauksia tulevaan työrupeamaan ja arkeen?

1. Hanki 19 henkaria

Siivoilin vaatekaappiani ja löysin 25 paitaa, joiden pitäisi olla henkarissa. Lupaan ostaa ne henkarit ja silittää paidat käyttökelpoisiksi parin viikon sisällä. Sittenhän minulla olisi valmiina ainakin kuukaudeksi valmista päällepantavaa.😍 Eikä tarvisi umpiväsyneenä illalla yhdentoista aikaan kaivella kaapeista aamuksi vähiten ryppyistä vaatetta. Löysin vain 6 henkaria, johon tungin toistaiseksi ne kaikki 25 silittämätöntä paitaa.🙈

2. Etsi käsiin työterveyslääkäri

Polveni edelliset piikit ovat lakanneet vaikuttamasta ja polvi on taas ihan p....ska. Työkaverini kertoi, että meillä on joku oma nimetty työterveyslääkäri ja sairaanhoitaja-siskoni lämpimästi suositteli myös sen oman työterveyslääkärin tapaamista niiden vaihtuvien rivilääkäreiden sijaan. Toisaalta toinen siskoni lähetti yksiselitteisen viestin (kun epäröin ohjattuun porraskävelyyn osallistumista) että "leikkaa se polvi". Epäilen, että magneettikuvausta ei saa edelleenkään, mutta jospa löytyisi lisää niitä "konservatiivisia hoitoja". Käytössä on siis jo kinesioteipit, polvituet, jalkojen kuntosaliohjelma, kukonhelttauutepistos, kortisonipistos, särkylääkkeet, fysioterapeutin suunnittelemat kengät, jalkahieronta, niin ja ne Cartexan-kapselit. Alkoholia en ole kokeillut vielä enkä venytyshoitoa enkä niksauttajia.😞 

3. Lähde töistä neljältä

Töihin pitäisi riittää 7,5 tuntia. Täytyy keksiä taas nippu uusia keinoja, miten pystyisin saamaan työrauhan, jotta varsinaisia töitä ei tarvitsisi tehdä neljän jälkeen. 

4. Muista leikkiä

Yritän löytää sen hauskan ja huumorintajuisen tyypin joka päivä, enkä unohda sitä kaikkien paperipinojen ja hoitamattomien asioiden alle. 

Mukavia elokuun alun päiviä myös sinulle, mitä ikinä teetkään!