Pahoittelut, kun viikkopostaus viivästyi pahan kerran. Tietokoneeni tilttasi, ja ehdittiin vasta eilen yrittää saada sitä elvytettyä. 😅 Edellisen koulupostauksen kirjoitin siis jo viikko sitten, mutta en saanut sitä lähetettyä tästä syystä. Yritän muistella, mitä kaikkea onkaan tapahtunut. Uusimpana on taas uusi reissusuunnitelma. Portugali, Portimao International Cup, johon poikamme sai kutsun. Ikinä ei ole Portugalissa käyty, ja minun maantiedolla tämä maa on "parin tunnin" vaivattoman matkan päässä. Meidän työpaikalla on kannustettu pitkin vuotta pitämään niin paljon lomia ja palkattomia vapaita, kuin vain kukkaro kestää, joten tottakai painettiin "Kyllä", poikamme osallistuu kyseiseen turnaukseen. Kukapa kieltäytyisi pelaamasta maailman huippujalkapalloseuroja vastaan. Eilen sitten aloin tarkemmin selvittämään, miten tämä matkanteko sinne oikein synkkänä marraskuuna onnistuu täältä periferiasta. 😕
Tutkin tarkemmin tätä englantilaisen jalkapalloseuran englanninkielistä perusohjeistusta. Ensinnäkin meidän tulisi olla siellä jo turnausviikon keskiviikkona klo 16, ja lähtevän vasta sunnuntaina klo 18. Työpaikoille puhuttiin 4 päivän turnauksesta, mikä se onkin, mutta eihän sinne rannikolle pääse saman päivän aikana, eikä myöskään sieltä pois. Googlettelin lentovaihtoehtoja, junia, busseja, hotelleja jne. Toiveena oli, että pelaaja tuodaan nimettyyn hotelliin, mutta itse majoitutaan jonnekin muualle, jotta pystyvät keskittymään joukkueena peleihin. Joukkueella on bussi käytössä, jolla siirrytään eri kentille, mutta me vanhemmat siis olemme kai paikallisen Uberin varassa. 😂 Pelit voivat olla missä vain. Ja suoria lentoja puolentoista tunnin ajomatkan päähän lennetään Suomesta vain kerran viikossa. Vaihtoehtoja toki on pilvin pimein, jos haluaa viettää 20 tuntia matkalla lorvien Brysselissä, Amsterdamissa, Lissabonissa tai Tukholmassa. Ei siis vielä ole saatu varattua mitään. Innostus pienestä "kesälomasta" Portugalissa harmaina marraskuun päivinä vähän haihtui. 😅 Täytyy ehkä hengähtää hetki ennen kuin varataan yhtään mitään minnekään. Hotellihuoneiden parvekkeilta näkyi turkoosi meri ja hiekkarannat, mutta epäilen, että ne peliviheriöt on työnnetty jonnekin hyvin kauaksi näistä rantahotelleista. 😉Ja siis pojan matka pelkästään turnauksen ja hotellin täysihoidon kanssa maksaa 890 euroa. Ja kun siihen lisätään koko porukan lennot ja junaliput täältä Helsinkiin sekä meidän loppuperheen majoitukset ja ruoat, niin aika monta tonnia taitaa tähänkin mennä. 😟Toisaalta mikä seikkailu luvassa ja ainakin jotain erikoista perusarjen lomaan. 😀
Ja omat synttärisuunnitelmat "makaavat" vieläkin, koska tarjouspyyntöihin sähköpostilla ei vastata. Tulisi löytää aikaa keskellä päivää soitella kohteisiin. 😅 Tehokas pomoni sen sijaan järjesti jo kalenterikutsun minun synttärikakkukahveille nimikkeellä "Nimi 50-v"😂 En tietenkään halua mitään spektaakkelia itseni ympärille, mutta mielellään tarjoan yhden hyvän syyn saada kakkukahvit meidän työnantajan piikkiin. Työnantaja tarjoaa siis kakun, ja vuosia täyttävän työntekijän vastuulla on järjestää kahvi pöytään. 😉Olen mesonnut työpaikallani aika kauan sähköisten kalentereiden avaamisesta kaikille, joten nyt ihan varmasti kaikki tietävät, kuka työpaikalla täyttää näinkin paljon. 🙈
 |
| Syksyn omenat ja lehdet tippuvat |
Meidän pienin lapsukainen kävi kokeilemassa urheilijan elämää yläkoululeirityksessä Kuortaneella viime viikolla. Yllätyin kuinka virkeä kaveri sieltä pois tuli. Ilmeisesti jatkuvat ja säännölliset ruokailut, ohjatut harjoittelut, kehonhuolto, nukkumaanmenoajat ja opiskelutuokiot olivat tehneet hyvää. Siinä missä valmentajat uhkailivat orientaatioluennossa, että treenit ovat todella kovat, oman nuoren mielestä ne olivat todella leppoisia, eikä mikään paikka edes kipeytynyt niin kuin yleensä täällä oman valmentajien treenien jälkeen. 😁 Joten en tiedä, mitä siellä on tehty, mutta ilmeisen kivaa siellä on kuitenkin ollut ja kavereitakin oli löytynyt.
 |
| Pojan ja huonekaverin majapaikka urheiluopistolla |
Muuten aika työteliästä arkea ollut. Töissä on ollut kiire ja päivät venyneet. Meillä on käsissä pari isoa hankehakuprosessia, joita on säädetty eteenpäin. Olenpa päässyt harrastamaan paljon myös digimentoritoimintaa opettamalla uusille työntekijöille digivinkkejä. 😀Tänään oltiin A:n liigapelissä, ja nivusvamma piti pojan puoli peliä penkillä, mutta se puoli peliä sujui erinomaisesti. 😍 Nyt siis googletetaan, miten nivusvammasta voisi päästä eroon, ja äsken tuolla olohuoneen lattialla jotain venytysjuttuja tehtiinkin asian auttamiseksi. 😊Ai niin, mehän saatiin Kuortaneelta myös vanhempien opaskirja urheilijan vanhempina kasvamiseen. Siinä ei tainnut olla kyllä sanaakaan näistä urheiluvammoista saati sitten niiden parantelusta. 😏
Täytyypä lähteä editoimaan vielä tämänpäiväinen video ja valmistautumaan alkavaan työviikkoon. (Astianpesukone, pyykkirumpa, roskat, vaatteet huomiseksi, Wilma jne.) Olipa tämä tylsä postaus??? Tällä viikolla ei ole tapahtunut varmaankaan mitään erikoista, tai olen ollut niin väsynyt, etten edes muista mitä. 😀Yhtenä päivänä töissä mun kalenterissa oli a)tapahtuma, joka oli ollut edellisaamuna ja b)koulutus, joka olis ollut saman päivän aamuna, minkä olin merkannut iltapäivään. Olipa kiva päästä täyttämään palautekyselyä koulutuksesta, jonka olin omassa kiireessäni unohtanut tarkistaa, milloin se edes oli. Ehkä pitäisi todellakin käydä katsomassa ne tämän hetkisen sijoitukset, milloin tästä oravanpyörästä oikeasti pääsee kunniallisesti eläkkeelle. 😉 Mukavaa viikkoa sinne! Ihana väriloisto ainakin täällä. Ja mitä siellä päässä syksyyn kuuluu?
Kommentit
Lähetä kommentti