Siirry pääsisältöön

Arpajaisia, myyjäisiä ja jännittävää joulunaikaa kerrankin lumisissa maisemissa

 

Mäkiraonmäen joulutunnelmaa

Milloin olette ostaneet viimeksi arpoja? En minäkään varmaan viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen paitsi nyt täällä viimeisen parin viikon aikana moneen otteeseen, kun olen osallistunut paikallistapahtumiin: Naisten myyjäisiin ja Mäen jouluun. Kun siskoni infosi minua naisten myyjäisistä, mainitsin niistä pojilleni, josta nuorempi tokaisi, ettei voi lähteä mukaan, kun ne on "naisten" myyjäiset. Oli ihan pakko kysyä siskoltani, voiko sinne pojat tai jopa miehet tulla ja kuulemma voi. Nuorempi otti silti varulta mukaan luistimet.😁 
Matkalla myyjäisiin rapsakassa -15 pakkassäässä.

Naisten myyjäisissä ei ollut tarjolla mitään miehiltä kiellettyä hämyistä erotiikkaa, vaan paikallisia käsitöitä, leivonnaisia sekä arpoja. Yhdistykset keräävät näin varoja omaan toimintaansa. Joka pöydällä oli omat arpajaisensa. Asiakkaan piti valita, haluaako tukea mitä yhdistystä tai kenen arpajaispalkinnot näyttävät houkuttelevimmilta. Arpajaisonni ei tällöin suosinut kuin siskoni tytärtä, joka voitti seinälle ripustettavan jouluisen kangastyön. Palattiin myyjäisistä silti porkkanasämpyläpussin, juustosarvien, villasukkien, vessapaperirullatelineen ja ovikoristeen kanssa.👌 
Mäen joulussa kasvomaalausten jälkeen


Mäen joulu oli toinen eksoottinen elämys. Mäellä ilmeisesti tarkoitettiin Mäkiraonmäkeä, jossa on vanhoja aittoja ja rakennuksia, jotka sijaitsevat mäellä. Paikka oli koristeltu jouluisasti ja lapsille oli pihalla liikunnallisia rasteja ja sisällä piparinkoristelua ja kasvomaalausta. Saatiin ihanat lumiukot lasten poskille. Ja päästiin ostamaan taas arpoja. Tällä kertaa onni suosi vanhempaa poikaamme Juhlamokka-kahvipaketilla.👍 

Lähdetäänkö pyöräretkelle? 

Pyöräily ei ole ollut enää hetkeen täällä kivaa. Kovilla pakkasilla vaihteet ovat jäässä, polkusimet eivät liiku, takapuoli jäätyy penkkiin kiinni ja lukot eivät avaudu. Kettingitkin ovat irronneet jo nuoremman pyörästä useita kertoja. Yritin yksi päivä rientää koululle vanhempainvarttiin kymmenessä minuutissa omalla pyörälläni ja homma vaihtuikin kylmään patikointiin ja myöhästymiseen, kun pyörän renkaat "sutivat tyhjää". Hetken kiroilin siinä mielessäni näitä arktisia olosuhteita. Pääkaupunkiseudullahan me pyöräiltiin läpi vuoden ongelmitta. Ja pyörän lukoista on luovuttu jo sen ensimmäisen kouluaamun jälkeen, kun nuorimmaisen pyörää ei saatu liikkeelle. Ehkäpä varkaatkaan eivät tunnista näitä jäätyneitä pyöriä arvotavaraksi.🙈

Eikä ole helppoa autoilijoillakaan. Lumiongelmia koettiin tällä viikolla taas yksi päivä, kun mummon auto juuttui ojaan. Kävimme äidin ja siskon kanssa nauttimassa Rauhalan jouluateriaa. 

Ihan kohta on joulu ja tänä viikonloppuna olisi tarkoitus käydä siivoamassa mökki joulunviettokuntoon ja lähteä ensi viikolla koulujen loppumisen jälkeen sinne joulunviettoon, kuten viimeiset 10 vuotta. Ei joulua tule varmastikaan missään muualla, ja tällä kertaa meille on tulossa vielä joulupukkikin. Ainoa kummallisuus on, että meidän ei tarvitse ajaa 500 km:n matkaa aatonaattona. Ja hei minä saan etätöihin toimivan netin.👍
Askaroitiin yksi päivä A:n kanssa lumilyhtyjä pihalle






 

Kommentit

  1. Hei! Pitkästä aikaa luin blogiasi, alkaen syyslomasta. Aluksi vähän säikähdin, että no niin, nyt ne jo luovuttavat. Onneksi aikainen talvi pelasti ja olette päässeet jo nauttimaan ihanista joulutapahtumista. Maalla on mukavaa kesällä, mutta myös joulun aikaan herätään hetkeksi... Paitsi aaton jälkeen kukaan ei enää liiku minnekään ja horrosta kestää ainakin laskiaiseen :D Silloin on vuorossa seuraavat kivat tapahtumat. Ihanaa joulunaikaa! t. toinen keski-ikäinen, vähän suuremmasta kaupungista, mutta silti pellon reunalta ;)
    ps. Minusta lääkärichat on ihan huippu, mutta en ole koskaan käyttänyt siinä mitään videota. Perusoireet voi ihan hyvin kirjoitella, jopa automatkalla kännykällä. Ja tuosta vaan resepti tulee ja pysähdys seuraavaan apteekkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommenteista! Ihan säikähdin, että näitähän joku lukee:-) Hyvä tietää, että joulun jälkeen ehkä odotettavissa taas "horrosta". Täytyy keksiä jotain kivaa kaupunkireissua sinne piristämään. Nyt täällä on tosiaan niin kaunista kaikkine jouluvaloineen ja lumineen, että ei ole etelään yhtään ikävä. Ja tuosta lääkärichatista, täytyy kokeilla sitä seuraavan kerran ennakkoluuloista huolimatta;-) Mukavaa joulunaikaa sinulle sinne pellon reunalle!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...