Jos kysyt niin sanon, että kaikki on hyvin - 10 ajatusta viikosta

Olen aina inhonnut "turhia" sanoja. Sitä turhanpäiväistä, "mitä kuuluu?" ja "ihan hyvin" -hölinää, vaikka tiedostan, että ehkäpä sillekin on paikkansa.😅 Kirjoistakin aina skippaan ne tarkat kuvailut, kuinka auringon viimeiset säteet osuivat tyynen lahden vasemalla puolella olevan poukaman suojassa värjöttelevään parikymppiseltä näyttävään tyttöön, joka hiukset märkänä seisoo varpaat rantahiekassa kääriytyen punamustaan, pellavasta tehtyy karheaan pyyhkeeseen katsellen tyynesti avomerelle päin. 😁 Tykkään selkeistä listoista, rohkeista mielipiteistä ja hauskoista jutuista. Enemmän tekemisistä kuin selittelyistä. Tässäpä viikon keräilyerä, mitä olen ajatellut/tehnyt.

1. Tylytys

Eilen jouduin mukaan kahteen tiukkaan keskusteluun. Kaipasin esihenkilönä toimivan kollegani mielipidettä, voidaanko vain katsoa sivulle ja antaa olla. Hän otti puhelimen välittömästi käteensä ja hoiti tilanteen ilman minkäänlaista hampurilaismallia mennen suoraan pihviin. Toisen tilanteen jouduin hoitamaan itse, eikä sekään mennyt oppikirjan mukaan. Jäin miettimään, onko parempi sanoa asiat suoraan, olla kokonaan sanomatta ja siivota sotkua itse vai keksiä jotain mukavaa ja sieltä rantatuulen ja kaislikoiden kautta kierrellä asia ja toivoa, että haluttu lopputulos toteutuu? 

2. Voikukkia syyskuussa?

Ideoin meille auringonkukkienhakureissun. Mökkinaapurimme on tarjonnut auringonkukkapeltonsa kaikkien käyttöön.😍 Ennen pellolle kävelyä nuorempi poikani kysyi, että "onko ne auringonkukat niitä voikukkia vai mitä ne on?" 10 minuutin pellolla kahlailun jälkeen vanhempi poikani oli sitä mieltä, että ei todellakaan oteta enää ainuttakaan "voikukkaa" ja hyppäsi ojan yli Kajaanitielle. Nooh, täytettiin niillä auringonkukilla sekä mummon että omat maljakot.😀

3. Venetsialaiset

Viime viikonloppuna vietettiin venetsialaisia. Viriteltiin kynttilöitä meidän "meren" rantaan uima-altaalle ja nautittiin pimentyvästä illasta ja haikeasti sanottiin hyvästit mökkikesälle. Uima-allas on nyt tyhjentymässä ja odottamassa talviteloille laittoa ja ensi kesää.

4. Mokkapalasekoilua

Mulla oli leivontavuoro urheiluseuramme jalkapallokioskiin. Ei tässä muuta ongelmaa ollut kuin se, että en päässyt niitä keskiviikko-iltana pakertamiani leivonnaisia itse viemään ko. matsiin, kun oman poikamme peli oli samaan aikaan toisaalla ja minä ja K kiinni töissä koko päivän. Kuljeteltiin sitten mokkapalalaatikkoa pitkin kylää ja olihan ne kioskille päätyneet ja jopa 7 mennyt kaupaksi. 7kplx2e=14 euroa seuran kassaan. 😍 Viimeksi vein pakaste-dallaspullia ja niitä taisi mennä vain 2 jos oikein muistan. Pisteet siis mokkapaloille.

5. Vanhempainillassa ryhmätöissä

Maanantai-iltana oli A:n uuden opettajan vetämä vanhempainilta. Ensimmäinen ikinä vasta viime vuonna valmistuneelle 25-vuotiaalle luokanopettajalle. 😊 Päästiin tekemään ryhmätöitä muiden vanhempien kanssa ja keksimään lapsillemme ohjeistuksia kouluun. Ainakaan kukaan ei kehoittanut vetämään sähkötupakkaa, energiajuomia tai lintsaamaan. Jotenkin absurdi tilanne istua minituoleilla liitutaulun edessä miettimässä kelpoja elämänohjeita lapsillemme, kun hädin tuskiin on omastakaan lapsuudesta ja nuoruudesta "kuiville" selvitty. Pääsin samaan ryhmään erään isän kanssa, jonka teinistä oma poikani oli juuri lähtiessä kertonut kuinka suosittu tiktok-tili hänelle on. Hän käy kuulemma "aina" pöllimässä kaupasta Daim-kakkuja ja kaveri kuvaa hänen juoksuaan kaupasta ulos.😕 Taidettiin kirjoittaa tauluun, että "Uskaltakaa olla omia itsejänne" ja että "Saa olla vielä lapsia".

6. Puistolounasruokailua

En varmasti ikinä totu uuteen työpaikkani sijaintiin. Jos ruokatuntiin on vain 20 minuuttia aikaa kokousten välissä ei yksinkertaisesti ehdi keskustaan syömään tai hakemaan kaupasta mitään. Päätin epätoivoisesti nälissäni ja kiireessä juosta lähimpänä olevaan R-kioskiin. Valitsin sitten nopean ja taatusti "terveellisen" lounasevään Hotdogin Krakova-makkaralla.😁 Vedin hodarin tyylikkäästi puiston penkillä muiden "ammattilaisten" kanssa ja selvisin seuraavan neljän tunnin palavereista.

7. Vielä kerran Nynäspark

Pojan viimeinen sarjapeli pelattiin Kokkola Cupin tutulla pellolla. Miten siisti sää taas kerran istua Pasi-tuolissa ilta-auringon paisteessa ja jännittää taitavia poikia kentällä. A:n polvi parantui viikon levolla ja on ihan iskukunnossa ja yksi maalikin tuli ja kaksi voittoa kotiin. Puhelimen muistikortti taitaa olla jo tämän kesän osalta aivan täynnä.😅 Enää muutama isompien joukkueen sarjapeli luvassa sekä Lohtaja Cup. Mitähän oikeasti tehdään koko pitkä talvi???

8. 24 rasiaa keksejä ja karkkeja

Ollaan myyty vanhemman poikani luokkaretkikassaan 25 rasiaa keksejä, karkkeja ja näkkäreitä. Nopealla matematiikalla rasioista jäävä voitto on 96 euroa luokkaretkikassaan. Jos koko luokka myisi saman verran, sillähän voisi päästä vaikka Ruotsin risteilylle. Juuri kun iloitsin tämän homman saamisesta maaliin, maanantain vanhempainillassa päätettiin aloittaa lakritsin ja pesuaineiden myynti asap ja isäinpäiväksi sitten isot myyjäiset.😮 Yksi isä sen osuvasti sanoi: "Kakkuja menee niin paljon kuin jaksatte leipoa". Isäinpäivään mennessä täytyy saada aikaiseksi ostaa ne kaksi lisävuokaa, jotka kai saa survottua jotenkin kiertoilmauuniin kerralla, niin kuin kätevä kollegani töissä ehdotti.😂 Niin ja nyt se voitelu kuntoon, ettei käy niin kuin viimeksi.😅 Löydänköhän jostain vielä sen kuvan edellisistä myyjäisistä???

9. Vaikuttavuudesta

Kuuntelin eilen Kansallista vaikuttavuusseminaaria töiden jälkeen, kun odottelin junaa ja kotimatkalla. Hienoilta kuulosti ajatukset, kuinka Suomen sote-järjestelmän tuottavuutta ja vaikuttavuutta laitetaan kuntoon ja vaikuttavuusmittareita tuodaan käytäntöön, vähähyötyisiä palveluita karsitaan ja kaikkea kehittämistä tehdään joka puolella. Jossain vaiheessa seminaaria joku yleisöstä nosti kätensä pystyyn ja kysyi, että eikö suurin ongelma ole se, että kansalaiset eivät pääse lääkäriin, eikö se pitäisi ratkaista? Ainakin itselle tuli tästä kysymyksestä pakostakin nauru ja jäin odottamaan asiantuntijoiden vastauksia.😁 Kuuntelin myös eräällä alueella käyttöön otettua kustannus-appia, mikä johtajan/kehittäjän mielestä oli parasta ikinä. Niin sieluni silmin näin, kun ammattilainen tekee vanhukselle lakisääteistä palvelutarpeenarviointia ja istuskelee asiakkaan kanssa hänen kotinsa sohvalla ja hän kaivaa työkännykkänsä uuden kustannussovelluksen esiin, ja näkee näppärästi paljonko maksaa yhteiskunnalle, jos mummo A:lle myönnetään kolme käyntiä kotihoitoa viikossa vai pitäisikö kuitenkin vähentää vain yhteen videosoittoon viikossa? No joo, varmastikin hyviä juttuja ja yleisesti nostan peukkua sille, että joku yrittää jotain. 

10. Ampumaratoja lisää

Alkuviikosta kuuntelin hallituksen kehysriiheä vai mikähän se oikein oli. Omaan korvaani sähähti kaiken muun ohella yksi toimenpide turvallisuuden edistämiseksi: "tuetaan ampumaratoja". En tiedä näinko ja kuulinko harhoja, mutta kyllähän tämä kuulosti siltä, että voitaisiin siskon kanssa vaihtaa kohta alkava spinning-kurssi suoraan ampumistaitojen treenaukseen.😕

Kohta lähdetään kaupan kanssa taas mökille loppuviikonlopun viettoon ja nauttimaan aurinkoisesta kelistä.😊 Mukavaa viikonloppua ja alkuviikkoa. Mitkä kelit vielä!!!