Siirry pääsisältöön

Arki koittaa ja uusi elämä pikkukaupungissa



Muutettiin tänne eilen. Tätä ennen on käyty täällä lähinnä purkamassa pahvilaatikkoja ja viettämällä muutama yksittäinen yö. Nyt siis ajatuksena on oikeasti muuttaa tänne ja totutella asumaan. Raahattiin siis mökiltä nallet, Xbox ja minun työkamppeet ja nyt yritetään löytää kesän aikana nopeasti puretut tavarat jostakin:-) Tässä kuvassa A:n uusi huone yläkerrassa. Uudessa ison pojan 120cm:n sängyssä on tilaa tehdä lukuläksyjä ja viettää aikaa tulevien kaverien kanssa. Vanhasta on muistuttamassa seinällä entiset luokkakuvat niin päiväkodista, eskarista kuin ekaluokaltakin Vantaalta.


Olohuonekin alkaa näyttää meidän olohuoneelta, kun tuttu sohva on paikoillaan. Uusina hankintoina on matto ja nojatuoli. Haaveena on hommata vielä kukkapöytä tai ikkunanlaudat ja pari viherkasvia. Kerrankin meillä on isot ikkunat ja edes jonkinlainen mahdollisuus saada pidettyä kasveja hengissä:-) 

Tässä on minun suuri ylpeys. Säädettävä työpöytä, joka eilen haettiin Kokkolasta Jyskistä ja näppärä mieheni asensi sen toimivaksi. Kyllä nyt kelpaa tehdä töitä kotona istuen tai seisten ja striimata mitä vain:-) Telakasta tosin puuttuu yksi johto, joka pitää seuraavalla Helsingin reissulla hakea työpaikalta. Ja langaton tulostin pitäisi saada asennettua myös, niin ei tarvitsisi pyörittää tulosteita mieheni sähköpostin kautta. Ikealta tilasin tuollaisen toimistolaatikoston halvalla ja varsin "pahvinen" on, mutta nielee silti hyvin sisäänsä kynät ja muut toimistotarvikkeet:-)

Tästä siis alkaa oikeasti meidän elämä Kannuksessa. Tiistaina käydään tutustumassa poikien kouluun ja opettajiin ja keskiviikkona alkaa koulu. Ja olen ilmoittautunut kahteen jumppaan mukaan, jotka alkavat ensi viikolla myös. Niistä varmasti uutta postausta pian:-) 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...