Siirry pääsisältöön

Älä lähde reissuun puolikuntoisena, ainakaan heti koronasta toivuttuasi!

Jos sinulla on kauan sitten varatut junaliput, hotellihuone, pyydetty vapaa töistä, lasten syysloma ja kuukausien odotus mukavasta tekemisestä perillä, eihän matka ainakaan yhteen virukseen kaadu! Kun perjantai-iltana kuumetta ei enää ollut, päänsärky ja yskä oli poissa, oireiden alkamisesta oli 5pv, muu perhe ei ollut sairastunut ja kuuntelin poikani innostunutta keskustelua kaverinsa kanssa, mitä kaikkea he tekisivät tulevien päivien aikana, en voinut muuta kuin alkaa pakkaamaan tavaroita. 


Jostain syystä korona vei minulta kunnon. Perjantai-illan lähes ylivoimainen suoritus oli päästä hengästymättä yläkertaan laittamaan poikia unille. Lauantai-aamulle olin varannut reilun mateluajan kävellen juna-asemalle, että äiti varmasti pääsee perille. Ja hyvin päästiin hengästymättä kevyttä matkalaukkua vedellen. Jee, syysloma voi alkaa ja kaikki terveinä! 😊

Juna-evääksi pakkaamani juomat maistuivat ihan hirveältä. Kokis oli kuin ruskeaa kuraa. Dixissä syömästämme lounaasta en tunnistanut mitään makua. Koko reissun ihanat ja odotetut ruoat valuivat kurkustani alas ilman että olisin maistanut mitään.😕Alunperin suunnitelmana oli mennä suoraan Helsinkiin museokierrokselle ja palata vasta illan suussa Flamingon Sokos-hotelliin Vantaalle, mutta nyt katsoimme parhaaksi matkata suoraan pääkohteeseen. Emme saaneet heti hotellihuonetta ja päädyimme shoppailemaan Jumbon käytäville. Jaksoin ehkä pariin kauppaan J:n kanssa, jonka jälkeen jouduin istumaan penkille kuin vanhus. Kylmä hiki valui kasvoilleni, kun istuin keskellä väentungosta ja mietin, miten muutaman päivän sairastaminen voi viedä tähän jamaan. Aloin googlettamaan vähiten rasittavia aktiviteetteja lomamme ajaksi. A) Leffateatteri, siellä saa vain istua puhumatta pari tuntia, B) Superpark, jonne voi laittaa energiset pojat päiväksi keskenään, C) Biljardi, jossa ei tarvi kuin seistä lähes paikoillaan, D) HSL:n bussiajelu, jossa voi vain istua paikoillaan ja katsella bussin ikkunasta rakasta pääkaupunkiseutua. Hauskoja aktiviteetteja lomalle??? 😁
Päästiin 11. kerrokseen, josta oli loistavat esteettömät maisemat kaupungin ylle

A häipyi jalkapallokentille ja muut pääsivät valitsemaan loman "herkkukoria" hotellihuoneeseen. Meinasi itku tulla, kun näin taas ne valikoimat, joista meidän uudella kotiseudulla voi vain haaveilla. Työnsimme pojille iltapalaksi setelin burger-paikkaan, josta vapaa-ajasta "maksettiin" sitten hotellikortin katoamisella. Kortti löytyi lopulta Burger Kingin tiskin alta, jonka kunniaksi otettiin voiton tanssi Jumbon käytävillä.😁

Sateiset näkymät Flamingon ikkunoista

Sateisena lomapäivänä 2 pojat lähtivät kaverinsa kanssa Superparkiin, K jäi lepäämään hotellille väsymystään ja minä lähdin metsästämään Helsinki Outletista pojalleni matkalaukkua. Kun viimein pääsin Outlet-kylään, jossa en ole muuten ikinä käynyt, olin taas niin väsähtänyt, etten jaksanut kuin Samsoniten liikkeeseen ja Alepan piriste-vissyn kanssa takaisin bussiin lepäämään.😅
Helsinki-outlet, jossa pitää joskus käydä "paremmassa hapessa"

Superparkista ja minun "raskaasta" bussireissusta toivuttiin ainakin Arnoldsin donitseilla ja Oreo-jäätelöllä sekä katselemalla lentokoneita hotellihuoneessa huippumaisemin. 😋 


Päivä nro 3 lähdettiin A:n kanssa etsimään uusia nappiksia. Kun Jumbon Intersportista ja Stadiumista ei sopivia löytynyt, oli pakko matkata Tammiston XXL:ään bussilla. (kun äiti ei jaksanut kävellä.) Kun oltiin kokeiltu kymmeniä nappiksia ja äidillä sekä pojalla valui hiki sovitustuolissa, suostuin jossakin mielentilassa maksamaan cooleista nappiksista 110 euroa kunhan päästään nopeasti lähtemään takaisin. Nämä kengät ovat "voittajan kengät", julisti videomainos XXL:n näytöllä. Eipä raaskittu enää ottaa bussia takaisin, vaan ihan käveltiin. 😂


Ja sitten biljardisalille. Hävisin koko perhe-turnauksen, mutta pääsinpä istumaan pitkiä aikoja baarijakkaralle. 😅 


Koska osallistumisaktiivisuuteni kaikkeen hauskaan loman aikana oli niin onnetonta, ideoin pojille hauskan kuvasuunnistuksen kauppakeskukseen. Poikien piti suorittaa luovia tehtäviä ja ottaa niistä kuvat wa-ryhmään. Miten hauskaa olikaan makoilla sängyllä katselemassa poikien puuhasteluja kauppakeskuksessa. Tästä innostuneena vanhempi poikani teki toisen kisan, jota pääsin itsekin viimeisenä iltana toteuttamaan toisen poikani kanssa. Sehän sujuikin jo "paremmalla kunnolla".😁 Hirvittävää oli katsella, kun A:n Lurpukka hyppäsi laskuvarjohypyn 12. kerroksesta.😢 






Nuoremman poikani jalo toive oli päästä myös "kunnon parturiin", joten se heille järjestettiin. Hänellä on vieläkin traumoja niistä pottahiuksista, jotka täällä saatiin ensimmäisellä parturikäynnillä. Vanhempi poikani kutsui sitä "maalaistukaksi". No nyt tuli komeat kaupunkilaistukat hiusvahoineen. 😍 




Viimeisen illan kunniaksi kokeilin nauttia "iltaviiniksi" suosikkisiideriäni, joka maistui niin pahalta, että puolet jäi juomatta. Rakas korona, voisitko tuoda haju- ja makuaistini takaisin? Googletin asiaa, ja kuulemma valtaosalla aistit palautuvat puolen vuoden sisällä. Kahden viikon jälkeen voi aloittaa "hajuharjoittelun" esimerkiksi haistelemalla ruusuja. Niitä ruusuja täällä odotellessa. 😁





 








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...