Siirry pääsisältöön

Älä ainakaan sano ketään kiinalaiseksi

Miten vaikeaa onkaan kommunikoida ihmisiksi? Olen tällä viikolla pohtinut monta kertaa ihmisten sanomisia ja laatinut listan, mitä ei ainakaan kannata sanoa ääneen. Jalkapallossa voit saada punaisen kortin ja lapsena joutua jäähylle, mutta entäs täällä aikuisten maailmassa. Kuka jakelisi meille punaisia kortteja? Älä siis tee ainakaan näitä! 




1. Lähetä vihapostia

Iso pomo kertoi saaneensa organisaatiomuutoksen ansiosta vihapostia, kun kertoi siirtävänsä henkilöstöinfoa, koska hänellä oli lapsensa häät ja lapsenlapsensa ristiäiset viikonloppuna, eikä ehtinyt valmistella esitystä. En tajua, Kuka ihmeessä lähettelee vihaposteja kenellekään. Seuraavan kerran, kun tekee mieli, odotapa huomiseen!

2. Kerro kuinka hyvää palkkaa saat

Muistatko sananlaskun, "kel onni on, sen kätkeköön". Palkka kuuluu tähän luokkaan. Aina löytyy tyyppi, joka saa parempaa tai huonompaa palkkaa, ja niistä keskustelu saa aina jonkun kadottamaan motivaationsa lopullisesti. 

3. Kerro kuinka paljon töitä teet

Joka viikkoinen luettelo tehdyistä töistä kuulostaa koomiselta niistä työkavereista, jotka hiki päässä tekevät töitä selvitäkseen niistä. Mitä jos ennemmin tehtäisiin, ja annettaisiin muiden huomata itse hyvä työ.

4. Valita ja ole koko ajan negatiivinen

Yksikin mätä mandariini pilaa nopeasti koko pussin, jos siitä ei pääse nopeasti eroon. Sama taitaa päteä ihmisiin. Kaikilla on hankalia päiviä ja hetkiä ja valittaminen joskus on ok, mutta ei joka päivä. Kannattaa hankkia ennemmin vaikka se nyrkkeilysäkki tai voodoo-nukke. Tai aloittaa kirjoittamaan vaikka blogia.😁

5. Kutsu ketään kiinalaiseksi

Tänään lapseni joukkueen peli kaatui siihen, että toiselle pelaajalle suuttunut joukkuekaveri päätti haukkua hänet kumoon kaatanutta pelaajaa kiinalaiseksi. Mieluummin vaikka kiroile, mutta ulkonäköön liittyvä kommentointi ei ole ok. Siitä saa punaisen kortin, jonka johdosta pelaaja poistetaan loppuajaksi kentältä ja koko joukkue häviää alivoimapelissä. 😬

Viikko vierähti taas pikavauhtia. Viikko sitten vietettiin äitienpäivää: omaa, äidin ja anopin. Sain taas herätyksen sänkyyn ja hienot kortit, sarjakuvan, kukan ja kakkukahvit.😍 Käytiin myös kahden siskon perheen ja äidin kanssa syömässä.



Laitettiin uima-allas käyttökuntoon syksyn ja talven jäljiltä ja alettiin laskea sinne vettä.

Käytiin voittamassa Koivuhaka Cup ja Ähtävän sarjapeli ja tänään oltiin päivä Ylivieska Cupissa. Mikä ihana aurinko helli meitä keskiviikon pelissä ja tänään.☀️

Töissä käytiin katsomassa uusia halvempia toimitiloja. Omaa päätä alkoi särkemään, yhden työkamun niskaan ja kaulalle ilmestyi punaisia läiskiä ja yksi alkoi heti yskimään. Ehkä ihan vähän homeessa olevat tilat, joihin voidaan järjestää tilojen vuokraajan mukaan ilmanpuhdistin. Kiitos ei, tässä vaiheessa en halua keuhkotautia ja lisää sairaslomia kenellekään. En tajua, miten vaikeaa voikaan olla rakentaa puhtaita toimitiloja ja purkaa näitä ongelmatiloja.😖

Enää kaksi viikkoa koulua jäljellä. Kohta täytyy alkaa taas varaamaan eineslounaita jääkaappi täyteen, kun koulujen luksustäysihoito loppuu.😅 Mukavaa viikkoa! 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Neljäs syksy maaseudulla - 10 juttua, mitä en ainakaan kaipaa kaupungista

Tein vuosi sitten blogikirjoituksen asioista, joita kaipaan täällä maalla kaupungista ja ajattelin päivittää nyt neljäntenä syksynä listausta toisin päin, mitä en ainakaan kaipaa kaupungissa asumisesta. Mitkä jutut täällä on oikeasti paljon paremmin? Miksi maaseutu voi kuitenkin olla vaihtoehto tässä maailmassa, missä meidät kaikki halutaan pakata kaupunkeihin. Tässäpä linkki vuoden takaiseen postaukseen maalla asumisen puutteista ja siitä, mitä kaipaan (vieläkin) pääkaupunkiseudulta, mutta tässä postauksessa siis toisinpäin, mitä en kaipaa kaupunkiasumista.  https://kotiseudulle.blogspot.com/2024/10/mita-kaipaan-kolmen-vuoden-maallaolon.html Lestinjoen rannalla syysloistoa 1. Liikenneruuhkat Muistan ne 10 vuotta, jolloin jumitin Vantaan seutubussissa Helsingin ruuhkissa aamuisin ja neljän aikoihin. Aika monesti oli kiire päiväkotiin, töihin, palavereihin ym. ja se bussi seisoi loputtomassa jonossa päärautatieaseman ja Käpylän välillä pysähtyen joka ainoalle pysäkille. Pääsiäis-, j...

Tekonivelleikkaus - Potilas hyvinvoiva

No niin, leikkauksesta ja sairaalareissusta selvitty joten kuten kotiin ja kuntoutuminen alkanut. Omakannasta löytyi tänään perjantain sairaalalähdöstä kirjaus: "Potilas kotiutuu hyvinvoivana". Jep, oksennuskippo kädessä ja 3 varalta repussa. 😰 Kuva sairaalasta lähdön aamuna taksia Kela-taksia odottaessa Keskiviikkoaamuna heräsin klo 03.50 aamusuihkuun ja taksi nouti klo 5.00. Nautin hirveältä maistuvan vitamiinijuoman (ainoan sallitun) ja aamulla hetken mielessä kävi, että juoksenko vielä karkuun. Jos kuitenkin hajalla oleva polvi jotenkin korjautuisi itsestään kävelykuntoon, mutta joo, nokka kohti taksia ja Oulun tekonivelkirurgian polia.  ProvideX-herkkujuoma klo 04:45 turvaamaan päivän ravitsemusta Meidät leikattavat keräiltiin kirurgian odotusaulaan numerolappujen kanssa. Osa potilaista näytti saavan vielä siinä eteishallissa tilattuja verikokeita. Minut nouti ystävällinen nuori hoitaja, joka ohjasi minut tavaroineen naisten pukukoppiin, jossa sain pukea sairaalavaattee...

Töihinpaluu ja laihdutuspohdintaa

 Viikko töitä takana tekonivelleikkauksen 4:n viikon sairasloman jälkeen ja hengissä. 😅 Vaikka kuinka lupasin itselleni, että joka tunti vähintään kerran nousen työtuolistani polkemaan hetkeksi kuntopyörää tai tekemään voimisteluliikkeitä, mutta kuinkas kävikään? Neljänä päivänä sain pidettyä puolen tunnin ruokatunnin kuitenkin, jolloin hain lounassalaattini sohvalle ja nostin jalat suoraan "levähtämään" puoleksi tunniksi. Puheluiden aikana kävelin työhuoneessani ympyrää. Ja jokainen päivä töiden jälkeen raahauduin heti kävelylenkille ennen pimeän tuloa ja sain 5000 askelta täyteen. Onhan sekin jo jotain, mutta siis hyvästi ne pari aurinkoista ulkolenkkiä ja himmailut sohvalla sairaalasta saatujen kuntoutusohjeiden parissa.😁  Kävelyä, kävelyä ja äänikirjoja... Mutta siis jos rehellisiä ollaan, niin kiva oli palata töihin ja päästä juttelemaan työkavereiden kanssa ja tekemään jotain järkevää telkkarin sarjamaratonien sijaan. 😅 Kaiken lisäksi sain olla kotona, jolloin pystyi...