Selviääkö esihenkilötyöstä hengissä?

Nyt sitten vinkkejä kehiin, miten selviän tulevasta esihenkilöpestistäni? Saan töissä lisävastuita ja minulla on puolitoista kuukautta aikaa opetella uskottavaksi esihenkilöksi n. 50:lle työntekijälle.😅 

Vähän kauhistuttaa taas kerran nämä uudet haasteet, vaikka toki olen myös kiitollinen tästä luottamuksesta ja innostunut oppimismahdollisuudesta. Oma esihenkilötyökokemus on ehkä 15 vuoden takaa, kun olin 1-2 hlön esihenkilönä ja se taisi sujua ihan kaveripohjalta ilman minkäänlaista opiskelua. Olen ikäni vähän vältellyt erinäisiä byrokratiahommia kuten työehtosopimuksia tai vaikkapa työaikalainsäädäntöön liittyviä asioita, mutta nyt nämä opukset on varmastikin kahlattava läpi.😁Mikä on kenenkin työaikamuoto? Kuuluuko siihen ruokatunti vai ei? Miten rekrytointi tapahtuu ja työsopimusten kirjoittaminen? Entä mahdolliset irtisanoutumiset, työyhteisöriidat, työkykyselvittelyt, sairaslomat, kolmikantaneuvottelut työterveyden kanssa, matkalaskut, lomien kertyminen, kehityskeskustelut, työsuhde-edut jne.? Huh😅 Onneksi meillä on HR, josta voi varmaankin kysellä ja tietenkin Google ja tekoäly. 

Ja entäs ne uudet ohjelmat? HR-työpöytä, työajanseurannat, laskutusohjelmat, rekrytointiohjelmat, sähköiset allekirjoitukset ym. Oikeasti tämä nykyajan työelämä taitaa olla aika vauhdikasta ja täynnä muutoksia ja oppimista. En oppinut vielä edellistäkään organisaatiokaaviota, kun tällä viikolla saatiin uusi.😉 Tein opinnäytetyötä joskus parikymmentä vuotta sitten johtamisesta ja muistelen jossain teoksessa lukeneen, että palkkaa aina asenne. Positiivinen asenne kantaa pidemmälle kuin oikeanlainen työkokemus uusia henkilöitä rekrytoidessa. Ehkäpä niissä työehtosopimusten helveteissä on tärkeintä säilyttää positiivinen asenne. Tai tehdä niin kuin se bussikuski aikoinaan ensimmäisillä Helsingin reissuillani, joka heitti aikatauluoppaan syliini sitä kysyessäni. Katsopa itse😁

Ehkä eniten pelkään, että minun tulisi muuttua joksikin toiseksi mitä en ole. Että en enää saisikaan hoitaa niitä kehittämisjuttuja, missä olen hyvä, vaan muuttuisin täydeksi kusipääksi tai toisaalta uupuneeksi työn sankariksi, joka kello kahdeksalta illalla hyväksyy koulutuksia ja kuittaa sairaslomia. Saa möhlittyä kaiken, riitautettua henkilöt, saa budjetit miinukselle tai epäonnistuu muuten vain surkeasti. Parempi kysyä tekoälyltä, mitä mieltä se on. Hänestähän tulee varmasti se luotettavin asiantuntijani esihenkilöpolulla, joten antaa hänen kertoa, mitä taitoja hyvä esihenkilö tarvitsee. 😁

Hyvällä esihenkilöllä on? (Microsoft Copilot)

1. Kommunikointitaito. Osaa kuunnella ja ilmaista itseään selkeästi.

2. Johtamistaito: Osaa johtaa tiimiään tehokkaasti.

3. Empatia: Ymmärtää tiimiään tehokkaasti.

4. Oikeudenmukaisuus: Kohtelee kaikkia tiimiläisiä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

5. Taitotietoisuus: Tuntee oman alansa ja auttaa tiimiään kehittymään.

6. Ratkaisukeskeisyys: Osaa ratkaista ongelmia ja käsitellä konflikteja.

7. Joustavuus: Sopeutuu muutoksiin ja osaa toimia erilaisissa tilanteissa. 

Siinäpä ne olivat, muutama juttu treenattavana. Helppoa kuin heinänteko. 😅 Loppuun Copilot toivotti vielä "rohkeutta ja onnea uudessa roolissasi! Olet jo ottanut ensimmäisen askeleen kohti menestyksekästä esihenkilöuraa." 😊Minäpä kyselen häneltä sitten ensimmäisen kiperän paikan tuleen jotain lisää.😀

Mitäpä muuta? Olen viikonlopun vietellyt melko fyysisissä ulkoilmahommissa haravan varressa mökillä ja kotipihalla, kun sain polveni kortisonipiikillä toimintakuntoon. Auringon paistaessa siniseltä taivaalta on ollut mukava lepuuttaa aivoja ja haistella kevättä. Lehtiröykkiön alta kuoriutui hentoja ja pieniä vihreitä ruohonalkuja. Hieman haikaillen katseltiin toistaiseksi tyhjää uima-allasta mökillä. Kävipä mielessä, että pitäisikö vielä yhdet mansikantaimet istutella maahan. Mansikkasato on käynyt vuosi vuodelta vähäisemmäksi ja uusi rivi voisi tuottaa jo ensi vuonna hyvän sadon.😏 

Jalkapallopelit käynnistyivät taas ja uusi kausi. Kolme iltaa vietettiin tällä viikolla kentän laidalla kannustamassa meidän futaajaa. Jalkapallosta on todellakin tullut meidän koko perheen harrastus. Perheen isästä on tullut isävalmentaja ja joutuipa hän tuomariksikin tämän viikon harkkapelissä ja pääsi juoksemaan poikien edestä pois kentällä. 😁 Minä pääsin ilmoittautumaan taas kesän kioskivuoroihin.😅 Mutta siis varma kevään merkki tämä.