Siirry pääsisältöön

Kannattaako elämälle asettaa tavoitteita vai antaa mennä vaan?

31.12.2022 asetin itselleni tavoitteita seuraavalle vuodelle. Kirjoittelin parin vuoden takaiseen tavoitepostaukseen, että haluaisin kropan kuntoon, vaihtaa limut vissyyn, lopettaa pätkäpaastot ja hallitsemattomat Hesburger-käynnit sudennälkäisenä töiden jälkeen, nukkua seitsemän tuntia yössä, käyttää työmatkat kielten opiskeluun, vaihtaa kofeiiniteet vihreään, saada siivoojan kotiin, lisää palkkaa, päästä reissuun ja lisätä leikkiä elämään. Miten olen onnistunut näissä? Onko ylipäätään järkeä asettaa itselleen tavoitteita, vaan antaa vain mennä? Onko sinulla tavoitteita? Tsekataanpa, miten minulle on käynyt näiden suhteen. 😁 Tässä kuvat siitä tyypistä reilu kaksi vuotta sitten jouluaattona ja tämänpäiväisestä tyypistä. 

1. Kroppa kuntoon

Nooh, silloin syksyllä 2023 laihdutin kyllä 8 kiloa, mutta niistähän on tullut 6 kiloa takaisin tässä parin vuoden aikana. 😞 Tällä hetkellä yritän taas ottaa itseäni niskasta kiinni. Keskiviikkona käytiin siskon kanssa spinningissä ja vesijuoksemassa samalla kertaa. Maanantaina kävin kuntosalilla tekemässä treenin. Ja neljänä päivänä tällä viikolla olen saanut yli 5000 askelta kokoon jatkuvasta polvikivusta huolimatta. Eilen tosin olin ongelmissa maastossa, kun köpöttelin peräti 1,5 kilometriä auringonpaisteessa, ja polvinivel petti taas niin pahasti, että olisin tarvinnut penkin, mitä täällä maalla ei ole. Ja märkä hiekkatie ei houkutellut. No pääsin kuitenkin jotenkuten kotiin takaisin ontumalla. Yritystä siis on kropan kuntoon laittamiseksi, mutta tulokset toistaiseksi laihat. 😟

Siskon kanssa spinningin jälkeen "hengissä"

2. Limut vissyyn

En ole ostanut kotiin limuja varmaan kuukauteen ainuttakaan ja yritän pitää siitä kiinni. Ravintoloissa käytännöt vähän tökkivät, ja hampurilaisaterian limut eivät kyllä ole vieläkään vaihtuneet vissyyn, mutta siis selkeä parannut tässä, että ainakaan kotisohvalla ei tule juotua limuja. Vissyt eivät maistu vieläkään mielestäni hääveiltä, joten olen yrittänyt juoda ihan vain vettä ja sehän täällä on hyvää. Meidän opiskelijaharkkari samalta paikkakunnalta kysyi joku viikko sitten vaivihkaa minulta, että otanko töihin kotoa kunnon vedet mukaan. Täytyi kyllä sanoa, että en niin kauan kuin julkisilla ja repussa näitä välejä tavaroita kannnan. Olkoon vaikka kuinka pahaa vettä siellä, mutta vettä se on. 😅

3. Ei pätkäpaastoja

Kun töissä muutettiin kauemmaksi kaupoista ja ravintoloista oli ihan pakko alkaa varautumaan omin eväin töihin useimmiten. Tällöin ne ruoat tulee syötyä vaikka sitten Teams-kokouksessa, kun kamera on kiinni. En muista pitkään aikaan päivää, milloin en olisi syönyt koko päivänä mitään, joten tämä juttu on alkanut sujumaan. Kaiken lisäksi se työpaikkakuntani Hese muutti keskustasta pois jonnekin autorampille kauas, niin eipä ole ollut houkutuksiakaan sen suhteen. 

4. Seitsemän tuntia unta

Virittelin älykelloni taas toimintakuntoon uuden puhelimen kanssa ja kyllä, yleensä ainakin 5 päivää seitsemästä ovat yli 7 tunnin yöunia. Voi olla, että stressi on tällä hetkellä on vähempi, tai jatkuva särkylääkekuuri väsyttää sen verran, että tulee nukuttuakin paremmin ja enemmän. Niin ja ne suoratoistokanavat lopettelin jo aiemmin. 

5. Matkat kielten opiskeluun

Tämä ei ole toteutunut. Olen ollut mukavuusalueella kuunnellen suomenkielisiä podcasteja ja äänikirjoja työmatkat, tai välillä tehnyt töitäkin ja etsinyt tietoa. Eli kielitaito on ihan yhtä huono kuin pari vuotta sittenkin. Tässä pitäisi skarpata.


 

6. Kofeiinitee vihreään

Kun pari vuotta sitten kirjoittelin tavoitepostausta ilmeisesti vedin töissä 7 kuppia teetä päivässä, mikä voi ehkäpä selittää sitä yökukkumista. 😕 En tykkää edelleenkään vihreästä teestä, joten en kyllä ole sitäkään juonut, mutta työpäivän aikana teetä kuluu max. 3 kupillista. Johtuu tämäkin ehkä siitä muutosta, koska minun huone on niin kaukana työpaikan taukotilasta. Aiemmassa työtilassa minun huone sijaitsi suoraan sosiaalitilan vieressä, joten porukan valuessa sinne yksitellen kahville/teelle, monesti liityin mukaan ainakin sen verran, että täydensin kuppiani. 

7. Siivooja

Tämä asia on hallussa. Viime syksystä alkaen meillä on käynyt 2 kertaa kuussa siivousfirma. Maksaa maltaita, mutta riidat siivousten kanssa ovat vähentyneet ainakin puoleen. Yhtään perjantai-iltaa tai lauantaita ei tarvitse aloittaa sillä, "Nyt pojat hommiin" -huudolla. Toki mökillä hinkataan entiseen malliin. 😅

8. Lisää palkkaa

Joo, tämäkin on toteutunut. Kun sain vakipaikan, sain puhuttua itselleni muutaman satasen lisää. Toki verottaja vie siitäkin puolet, mutta julkisella puolella palkat katsotaan lähinnä taulukoista, eikä niissä juuri ole neuvotteluvaraa, joten pidetään tämäkin onnistumisena. 😅

9. Reissuun

Tuon postauksen jälkeen ollaan käyty 3 kertaa Kanarialla aurinkolomalla ja kerran Ruotsissa risteilyllä. Enemmän kuin pitkään aikaan tämäkin. Euroopan isot kaupungit houkuttelevat, joten toivottavasti tulevaisuudessa päästään myös tsekkailemaan historiallisia paikkoja aaltojen lisäksi.  



10. Lisää leikkiä

Tätä pitäisi tehdä enemmän. Vakavaa suorittamista puolet vähemmäksi ja iloista tekemistä lisää. Onneksi sentään jotain valonpilkahduksia, kun tällä viikolla työkaverini (pomomies) kertoi, että järjestin viime kesänä hauskimman tyhy-päivän ikinä. Se oli se Erikoisjoukkuekisa motivaatiomonttuineen, jossa joukkuettain suoritettiin "vakavia" tehtäviä ruuhkatiedotteen laatimisesta EU-lipun askartelemiseen luonnonvärkeillä. 

 


Kannattaako siis asettaa tavoitteita ja heittää toiveita ilmaan vai ei? Minusta kannattaa. Muuten omat toiveet ja tarpeet hukkuvat jonnekin. Joku päivä ei edes muista, mitä joskus on halunnut tai ajatellut. Jos heittää universumille edes pieniä, hiljaisia toiveita, ehkä niitä päin alkaakin alitajuisesti liikkua tai universumi meille vain alkaa taikomaan niitä todeksi. 😁


Mitä muuta tälle viikolle? P14 -joukkueen talvisarjan finaalit Kalajoella eilen, josta tuli kultaa! 😍 Töissä Excell-taulukoita ja kokouksia. Kirurgi soittoajalla lupasi vaihtaa tekonivelleikkauslähetteen kiireellisyyttä ja kirjoitti pyynnöstä 3 kuukautta lisää voimakkaita särkylääkkeitä. K allekirjoitti vakituisen sopparin uuteen työpestiin, joka alkaa syksyllä. Kevät on tullut ja lumi alkanut sulaa, mutta piha vielä kauttaaltaan lumessa. Äsken istuttiin juhlimassa Minjan 13-vuotispäivää. A teki vastahaasteen ja kieritti serkulleen puoli tuntia lahjapakettia paketoiden sen pariin kymmeneen kääreeseen, laatikoihin, teippeihin ja tietenkin Pullava-pussiin. Aikuiset katsoivat Iivo Niskasen 50 km:n hiihtoa. 😅





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

9 viikkoa tekonivelleikkauksesta - Ennen ja jälkeen -tilanne? Kannattiko leikkaus?

Polven tekonivelleikkauksesta on tänään 9 viikkoa ja 3 päivää. Miten kaikki on mennyt niin kuin omasta mielestäni? Oliko leikkauksessa järkeä, vai olisiko kuitenkin pitänyt pärjätä vielä vanhalla jalalla? Eilen kaupungin jouluavajaisissa joen rannassa 1. Kipu Ennen leikkausta söin kipulääkkeeksi Etoricoxib 90 mg kerran päivässä noin kahden vuoden ajan. Ilman sitä en käytännössä pärjännyt päivääkään. Lääkkeen avulla pääsin töihin ja jaksoin noin kilometrin kävellä jalalla. Seisominen jalkojen varassa onnistui ehkäpä puolen tunnin ajan kivun kanssa ja varaten lähinnä terveelle jalalle.  Tällä hetkellä syön 1-2 Panadol 1000 mg sekä 1-2 Celecoxib STADA 100 mg päivässä. Jaksan kävellä yhtäjaksoisesti n. 4 kilometriä ja seisoskella noin pari tuntia välillä liikkuen.  Lääkearsenalia 2. Nukkuminen Tarvitsen edelleen sänkyyn polvien väliin tyynyn. Unet sujuivat ennen leikkausta ja nyt aika lailla samaan tyyliin, nyt kun pystyn taas leikkaushaavan toipuessa kääntyilemään, miten päin vai...

Kohta hajoaa selkä ja lonkat - polven tekonivelleikkauksesta kohta 7 kuukautta

Olen tuudittautunut tilanteeseen, että "jee, polvi on lähestulkoon kunnossa", kunnes siskoni tällä viikolla töksäytti kävelylenkillä, että "sinähän linkutat". En ole edes tajunnut linkuttavani ja kuulemma tällä menolla seuraavaksi hajoaa lonkka ja selkäkin. 😨 Ilta-aurinko, kävelylenkki ja kevättakki Anoppi ja appiukko neuvoivat todellakin heti leikkauksen jäljiltä niitä "sauna ja polven runttaus suoraan" -vinkkejä, joista keskustelin 6 viikkoa leikkauksen jälkeen fysioterapeutin kanssa, joka sanoi, ettei sellaista tarvitse eikä ainakaan suosittele tehtäväksi. Jalka kuulemma kuntoutuu siitä pikku hiljaa jumppaohjeita noudattaen. Nyt siskoni tarkkasilmäisenä huomasi, että eihän jalka edes mene kokonaan suoraan, jolloin kävely muuttuu vinoksi linkuttamiseksi. Olen siis vain yksinkertaisesti käynyt normaaleilla kävelyillä, hoitanut työtä ja perhe-elämää, käynyt kuntosalilla ja uskotellut, että kyllähän se jalka siitä kuntoutuu. Nyt kuitenkin täytynee alkaa te...

Mitä ajattelen nyt? Neljä päivää kesälomaan

Työnantajamme suositteli säästösyistä vaihtamaan kesälomarahoja vapaiksi, joten kohta se on edessä: 6 viikon kesäloma. Ja myöhemmäksi säästetty syysloma ja reilu joululomakin. 😀 Ainoa negatiivinen asia tässä on niiden rahojen menetys, mutta jospa nautitaan pääosin kesästä mökillä, ja muutaman pelireissun kautta. Pyysin meille myös siivousvapaan heinäkuun ja eipähän mene työmatkoihin rahaa, ja josko saisi aikaiseksi tehdä enemmän edullista kotiruokaa. 😅 Mitä muita ajatuksia tässä kesäkuun puolivälissä? Herätys klo 5.45 ja töihin pirteänä 1. Pitäisi, pitäisi ja pitäisi Onkohan tämä laiskan, mutta tunnollisen ihmisen perisynti soimata itseään tekemättömistä töistä niin töissä kuin vapaa-ajallakin? 😒 Oma tekemättömien töiden lista on ihan loputon. Töissä suunnittelin tekeväni kaikki ei-kiireelliset "rästihommat" ennen lomalle jääntiä, mutta perjantaina kalenterioin ensi viikon neljä päivää ihan kokonaan kaikkeen "pakolliseen" hommaan, joten ne tietoturva-/tekoäly-/op...